Tekstit

Maailmankaikkeuden yliopisto

Kuva
Mitä minä ajattelin ja mitä maailmankaikkeudella on mielessä, on ilmeisesti kaksi eri asiaa. Minä ajattelin rakentaa Kultaisten aikojen yliopistoa ensin rauhassa Suomessa, ja muut hoitavat omat osansa muilla mailla, mutta mutta…

Niin vaan huomasin kirjoittavani sujuvaa finglishiä ja välillä englantiakin, jotta kaikilla on sama pohja, mikä sitten toimii joka puolella. Ihan kiva toisaalta, eipä tarvi kitistä että jotain puuttuu tai joku on väärin, kun pääsee itse vaikuttamaan noin paljon. Se vaan triplaa työmäärän. Enkä ole vieläkään keksinyt miten helpoiten välittäisin suomenkielisen videon sisällön muille kielille ilman tekstejä. Voi miten kaipaan sitä scifi-elokuvissa olevaa kalaa, mikä pujahtaa korvaan, ja sen jälkeen jokainen voi puhua omaa kieltään ja kaikki ymmärtävät sen.

Toinen mitä olen havainnut, on asian leviäminen ällistyttävän laajalle. Olen kuullut mikä kummallisimmista maailmankolkista juttuja tästä yliopistosta, ja saanut viestejä asiasta eri puolilta Eurooppaa. Ihan…

Kysymyslistaa arkkienkeli Metatronille – ja Timille

Kuva
On hienoa, että on valo-olentoja ja tämän tason tyyppejä, kenen voi luottaa sanovan juuri, niin kuin asia on. Ja sanovan myös sen, tai ainakin antavan ymmärtää, kun aihetta on, että oisithan tuon voinut itsekin tajuta… Tim Whild ei niinkään, Tim ymmärtää, että minun päässäni on joskus kuudet aivot ihan solmussa, ja ajatusketju ylettyy pari kertaa maapallon ympäri ja Siriukselle asti, joten voi olla, että välillä on hämärämpiä kohtia.

Arkkienkeli Metatron on vähän kärsimättömämpi. Ei hänkään suoranaisesti sano mitään, enkelit kun ovat yleensä rakastavia ja kannustavia jopa silloin, kun kysyt noin viidettäkymmenettä kertaa samaa asiaa, kun et vieläkään tajua. Mutta se katse… välillä tuntuu, että enkelit katsoo toisiaan samalla tavalla kuin lapsukaiset joskus, silmiään pyöritellen ja yrittäen pidätellä hymyään.

No, kysymyksiä on joka tapauksessa listaksi asti molemmille. Ja sori, Metatron, mutta haluan tarkistaa Timiltä jotain mitä annoit ymmärtää. En siis mitenkään epäile arkkienkeli…

Henkisen kasvun testausta – eli ihana perhe ja sukulaiset

Kuva
Takuuvarmasti jokainen voi saada ymmärrystä omasta henkisestä kasvustaan tapaamalla äitinsä. Tai myös isänsä, mutta yleensä äiti on se, jonka kanssa testi toimii hyvin. Jos selviää hommasta päivän niin, ettei taannu vanhoihin ajatus- ja käyttäytymismalleihin, oma kehitys on vakaalla pohjalla. Ja veikkaan muuten, että vaikka vanhemmat olisivat jo siirtyneet eteenpäin, aika harva haluaisi heitä edes sisätasojen koulutuksen jälkeen omiksi auttajikseen:).

Vähän sama efekti on sukulaisten tapaamisella, varsinkin sellaisten, joita tapaa harvemmin ja jotka muutenkaan eivät ole ihan samalla taajuudella. Mietinkin eilen moneen kertaan miten periaatteessa samoista geeneistä voi tulla niin erilaisia lopputuloksia. Ja mietin myös myötätunnon eri ilmenemismuotoja, ja varsinkin sitä, miten ne voidaan käsittää.

Tarkoitan sitä, että jos ihminen määrittää itsenä sairauksiensa kautta, hän on ilmiselvästi tottunut siihen, että asioita kauhistellaan, päivitellään ja märehditään jatkuvasti. Ja sitten jos…

Kun tietäminen ei riitä

Kuva
Olin pitkästä aikaa blondin kuljettajan sightseeing-reissulla (lue: auki olevaa kahvilaa etsimässä), ja kaiken muun keskustelun ohessa sivuttiin lauseen tai kahden verran myös aihetta, jota olen pähkäillyt silloin tällöin.

On monia asioita, joista tiedän mitä niille voisi tehdä, jotta saisi parempaa aikaiseksi. Jostain syystä kehitys pysähtyy tietämiseen, eli kun kerran mahdollisuus on, ja tiedot ja taidot on, mitä suotta tehdä käytännössä mitään… Taitaa olla monella vähän lievempänä, mutta täällä päässä tapa on hyvin voimallinen. Mietinkin sitä mistä moinen johtuu – mikä on tietysti taas ihan älytöntä. Lisää miettimistä eikä mitään toimintaa, eli aina on syy olla tekemättä…

Totta kai elämme maailmassa, joka korostaa mentaalikehoa, ja muut kehot jäävät vähemmälle. Osa porukasta elää täysin päässään, ajatustasolla, osa yhdistää siihen fyysisen kehon, jotta aivot toimisivat paremmin, osa keskittyy fyysisen kehon kremppoihin täysin yksiniittisesti, ja he, keillä on tunnekeho voimissaan,…

Ihmisenä eloa, eli oliko taaskaan hyvä idea

Kuva
Maailman peilausta ihmettelen taas kerran. Huomioimme toisissa ihmisissä sen, mikä on itsessä. Juu, kyllä muutakin, mutta se mikä nostattaa laineita, on aina myös itsessä, siihen ei kiinnitä muuten mitään huomiota. Ja se tarkoittaa sekä ärsyttäviä että ihania puolia – kun ihailemme jonkun ihmisen myötätuntoa, rakkaudellista asennetta, tapaa elää yhdessä enkelien kanssa tai vastaavaa, se sama löytyy itsestä.

Joten siis kun muutaman ihmisen asenne ottaa vähän päähän, suurin harmin aihe on se, että harmittaa. Jos se olisi vain käyttäytymiskuvio, toisten ongelma, niin huomioisin sen ja ehkä hymähtäisin, että ihmiset on outoja – juu, ovat – enkä välittäisi sen enempää. Nyt, kun vähän hiertää, harmittaa kahta kamalammin, kun tiedän, että tuollekin pitäisi tehdä itsessään jotain, kun kerran maailmankaikkeus suuressa viisaudessaan päätti sen nostaa esille.

Oman energian puhdistamisen helppous taitaa riippua mielentilasta. Joskus se on vain rikka rokassa, napsaistaan pois tai pyydetään apua …

Perääntymisiä

Kuva
Olemme taas päässeet vaiheeseen, jossa ties kuinka moni planeetta perääntyy. Oisko kuusi? Vai joko joku kääntyi oikeinpäin? Joka tapauksessa pysähtymisen ja uudelleenarvioinnin aika on aika mielenkiintoinen. Varsinkin kun sitä pysähtymistä ei oikein voi suorittaa, koska kaikki tuntuu muuttuvan ja myllertyvän jatkuvasti. Pistetään tuohon päälle vielä pimennykset ja Schumannin resonanssin huikeat piikit, ja kas miten kiva soppa saadaan helposti aikaan.

Itse asiassa maailmankaikkeus ei tee kaikkeaan kiusatakseen meitä. Pimennykset eivät ole kamalia, vaikka ne auttavat näkemään omia juttujaan syvällisemmin. Planeettojen perääntymiset ovat lahjoja, jotka auttavat meitä ymmärtämään asioita, joita olemme lykänneet piiloon. Juu, ei aina siltä tunnu varsinkin kun rakas Merkurius perääntyessään saa kaikki kommunikointiin liittyvät vempaimet sekoamaan ja muutenkin väärinymmärryksiä esiintyy. Eikä muuten se Schumannkaan (kuka sitten lieneekään…) keksinyt maan värähtelyn mittaustapoja tehdäkseen …

Ken elää, se näkee

Kuva
Ja jos nyt tuota vähän tarkemmin ajattelee, niin se, ken ei elä, näkee vielä enemmän… Mutta joka tapauksessa olen ällistellyt planeetan puhdistumisen ja värähtelymuutoksen mukanaan tuomia käyttäytymiskuvioita kanssaihmisissä.

Olikohan se ihan oikeasti hyvä idea, että haluttiin kokea tunteita, kun tälle planeetalle tullaan inkarnaatioon? Eikö ois ollut mitään muuta tapaa? Jokaisella on vielä juttuja, joista olisi syytä vapautua ennen uutta kultaista aikaa, mutta joskus ristiriita sen välillä mitä sanotaan ja annetaan ymmärtää ja sen välillä mitä todella tapahtuu, on aika huomattava. Yllättävät muutokset voivat näyttää ihmisistä yllättäviä puolia. Hyvä tietysti, sitä kautta pääsee eteenpäin, jos on valmis olemaan rehellinen itselleen. Ihan kaikki ei taida olla, mutta jokainen kasvakoon ihan omalla tavallaan.

Jos ja kun näitä suuria tunteita ilmaantuu, niitä vähemmän miellyttäviä voi hyvin putsailla vaikka Kosmisessa timanttiviolettiliekissä, tai pyytää lohikäärmeitä polttamaan negatii…