Tekstit

17. koulu, elämä ihmeitä täynnä

Kuva
Elokuu on yli puolenvälin, ja hiukka alkaa ressata oman pään aikataulu. 17. koulussa on hurjasti tekemistä, ja vaikka ois kuinka ahkera, väkisin ei voi tehdä. Paljon on jo kasassa, mutta vähän jännittää saanko sen elokuussa auki. Toivotaan, ja tehdään töitä. (17. koulusta enemmän asiaa netissä)

Väkisin tekeminen henkisen tien kursseissa ei ole kovin suotavaa. Kun ilo ja innostus kaikkoavat, energiat tipahtavat. On myös syytä pitää koko ajan mielessä suurempi kuva asiasta, kenelle ja miksi tätä teen. Se tuo valon auttajat vierelle ja asiat sujuvat. Nyt kyllä vähän tosin voisi sujua paremmin, kun tuota teknistä puolta olen kehitellyt.

Olen tainnut keksiä pyörän uudestaan, ainakin siltä tuntuu, kun ei tahdo ymmärrys riittää miten teen sen, mitä haluan.  Ohjeita on netissä, kiitos kaikille nörteille eri puolilla maailmaa. Englanninkielinen tekninen slangi on välillä vähän vaikeaselkoista, mutta kyllä se jotenkin sujuu. Silti pitää opetella taas uudenlainen tapa tehdä asioita ja se on vä…

Ajattelu sallitu, ellei peräti suotavaa – paranemisesta luettua

Vähän aikaa piti itsekin miettiä, että siis mitä ne tarkoittaa, kun lueskelin uutisia vaihtoehtohoidoista. On aika hupaisaa, että vaihtoehtohoidot voi tarkoittaa ihan mitä tahansa, alkaen vitamiineista aina meikäläisten hörhöjen energiahoitoihin. Juu, ihan samaa kaikki, c-vitamiini, nikamien niksauttelut ja yksisarviset…

Joku lääkäri sentään sanoi, että jotkut näistä toimii, ja asioita pitäisi tutkia, että tiedettäisiin mikä toimii. No, hyvä sekin. Vitsi omasta mielestä on siinä, että kun uutisessa lukee, että pelkästään vaihtoehtohoitoja käyttäneillä kuolleisuus syöpään on suurempi kuin koululääketiedettä käyttävillä, kukaan ei näköjään tajua, että siis pelkästään vaihtoehtohoitoja käyttäviä myös paranee. Kai ne sitten jotenkin vaikuttaa? Itse olisin sekä-että kannalla, en joko-tai, mutta valinta on tietysti aina jokaisen oma.

Toinen tosi hupaisa juttu on se, että aina sanotaan, että tutkittua tieteellistä tietoa ei ole vaihtoehtohoitojen vaikutuksista. Siis tutkimusten mukaan ei voi…

Ihanaa kiitollisuutta

Kuva
On aika hassua, miten joskus tietyn tyyppiset energiat kasaantuvat. No joo, planeetat, ja oma numerologinen kartta ja vaikka mitä, onhan se ymmärrettävää. Mutta kun elääkin pitää, en aina jaksa lueskella kaikkia karttoja, ja sitten vain tajuan, että kas vain minkälainen päivä, ylenpalttisesti jotakin.

Muutama kohta on ollut niitä, ettei mikään onnistu, mutta vähemmän sentään. Eilen oli sitten sellainen päivä, että sain pomppia ilosta ihan erityisen paljon. Toisaalta oli aika hupaisaakin. Autonkuljettaja sanoi, että ei oikein tajua, että voin olla ihan yhtä innoissani siitä, että löydän mieluista kahvijäätelöä vihdoinkin pitkän tauon jälkeen ja siitä, että saan ostettua uuden puhelimen.  Minusta tuossa ei ole mitään ihmeellistä. Lisättäköön vielä ilonaiheisiin se, että löysin sudokuja, jotka on tarpeeksi vaikeita. Ihania ilonaiheita, kiitos, kiitos, kiitos.

En osaa arvottaa iloa rahallisesti. Ilo on iloa, onnellisuus on onnellisuutta. Luultavasti kiitollisuus ja tyytyväisyys ihanasta…

Kotona Atlantiksella ja vähän muuallakin

On kyllä ollut melkoista energiaa tämä viikonloppu. Leijonaportti on avautumassa huippuunsa parin päivänä päästä, ja tietysti energia tuntuu jo. Täysikuu ja kuunpimennys ensi yönä, ja kaiken huipuksi Diana Cooper Foundationin Kultainen Atlantis –opettajakoulutus. Maadoitus on ollut vähän välillä sanoisinko leijuvampaa sorttia kuin yleensä.

Aivan mahtavaa on kouluttaa ihmisiä, joita ei oikeastaan kovasti tarvitse edes kouluttaa. Totta kai kaikissa opettajakoulutuksissa kaikki käyvät läpi samat asiat, mutta varsinkin tässä Atlantis-koulutuksessa joskus saa kurssille ihmisiä, joiden vahvat muistot ja tieto Kultaiselta Atlantikselta täydentävät päiviä ja kurssiohjelmaa aivan uusiin sfääreihin. Olen täynnä kiitollisuutta ja iloa tästä viikonlopusta, kaikista oman elämän käännöksistä, koulutuksen sisällöstä ja seremoniaosuuden kotimatkasta. Joskus pääsee opekin reissuun… Kiitos kaikille osallisille siellä ja täällä, ja terveisiä kotiin. Yritän antaa joskus periksi:).

On toisaalta vähän hank…

Ametisteista en luovu

On kaikenmoista energiaa menossa ja tulossa, ja sen huomaa. Ollaan päästy uuteen vuoteen planetaarisesti, ja Leijonaportti on alkanut jo aueta. Ihanaa, ilman muuta. Mutta pikkaisen ylenpalttiselta tuntuu välillä. Olen tehnyt kovasti hyviä päätöksiä pidemmistä kävelylenkeistä, mutta ihan käytäntöön asti en ole vielä niitä saanut, joten taitaa maadoittuminenkin olla vähän huteraa.

Unet ovat olleet t o d e l l a mielenkiintoisia viime aikoina. Outoja, mutta en tiedä onko ne hyvällä tavalla outoja. En oikein ymmärrä mistä niitä tupsahtelee, sillä minkäänlaista yhtymäkohtaa mihinkään niillä ei ole. Olen esimerkiksi nähnyt suomalaisia vanhanaikaisia henkisiä ihmisiä ja ällistellyt heitä myös unissani. Vanhanaikaisilla tarkoitan heitä, ketkä vieläkin pyörittävät samoja henkisiä teorioita kuin kolmekymmentä vuotta sitten, ja käyttävät samanlaista kieltä, ikään kuin kaikki olisi kuten ennenkin. Mitä ne minun unissa tekee?

Hupaisin oli uni kolmesta naisesta, jotka ennustelivat minulle tulevia.…

Inhottava minä, Timin kurssi ja hyvää uutta vuotta

Kuva
Omaa inhottavuuttani pohdin, oisinko sellainen, kun pidän kiinni sovituista ja odotan, että muutkin pitää. Joustavuus on hyve, luulisin, ja omasta mielestä ainakin olen turhankin joustava joidenkin asioiden suhteen. Tarkkuus muille asetetuissa määräajoissa voisi tuoda rauhaa myös minun elämääni.

Toisaalta en tajua sitä, että jos sitoutuu johonkin, se on vain näennäistä, eikä todellista. Lipsun tekemisistä koko ajan itsekin, lähinnä itselle annetuista lupauksista ja omille töille varatusta ajasta. Jos kuitenkin asioilla on deadline, valmista on silloin, vaikka sitten sen hitsin joustavuuden ansiosta joutuisin tekemään yötä myöten. Jos lupaan tehdä jotain, teen sen, ja sillä selvä. Oppisinpa vielä kunnioittamaan omaa ajankäyttöäni samalla lailla.

Minusta on edelleen vaikeaa kovistella ihmisiä heidän sovituista asioistaan, mutta masteropena on pakko, principalina välttämätöntä. Ei omalle luonteelle kaikkein helpointa, kun minusta sitoumukset on itsestään selviä ja joidenkin muiden miele…

Enkelien valomerkit

Kuva
Luin kesken olevaa enkelikirjaani, ja jostain silmiin sattui sanat enkelien valomerkit. Piti ihan vieritellä takaisin ja tarkistaa olenko kirjoittanut sellaista. No en ole, mutta jostain syystä se eteen tuotiin. Oisko siis siipiveikoilla joku juttu, jonka haluavat läpi?

Enkelikirja, se ensimmäinen, oli jo melkein valmis, ja sitten menin taas tyhmyyttäni kysymään yläkerrasta mitä vielä. Sitten tuli semmoinen lista täydennystä, että vähän aikaa saa vielä naputella. Ensimmäinen se kirja on siksi, että itse asiassa olin kirjoittamassa ihan toisenlaista enkelikirjaa, mutta tämä perusteos tuppasi väliin. Ensin rakennetaan pohja, ja sitten vasta jatko, väittivät kaverit, vaikka minusta ihan hyvin voisi aloittaa kohdasta kahdeksan ja puoli. Noin kuvaannollisesti.

Tämä kesä on avannut kyllä silmiä myös sille, miksi juuri tuo kirja on työn alla. Olen niin hörhöjen ympäröimä, että en aina tahdo muistaa, että maailmassa ja vielä Suomessakin on paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä mistään mitään, e…