24.3.2017

Enkelit vastaavat aina

Välillä tuntuu että valitettavasti. Kun nimittäin maailman peilaus kolahti kohdalle kovaa, mietin miksi ihmeessä asiasta syntyi moinen tunnemyrsky. Pääsin selville vesille omasta mielestä, ja sitten siipiveikot alkoivat valaista asiaa. Juu, ei kiva.

Kuten tuossa tulevien masteropejen kanssa todettiin taas kerran, henkisellä tiellä on siitä inhottavaa, että paluuta ei ole. Kun olet kerran oivaltanut jotain, takaisin et pääse. Ainakin nyt tuntuu, että olisin ollut paljon onnellisempi, jos en olisi ymmärtänyt asioiden taustaa. Tietysti en olisi voinut tehdä mitään sille, mistä omat tuntemukset kumpuavat, jos en olisi ymmärtänyt, enkä olisi voinut muuttaa mitään, mutta se on sivuseikka. Pitikin kysyä.

Jotkut ihmiset aina sanovat miten ihania enkelit ovat ja niin rakastavia ja lempeitä. No joo, kullekin tarpeensa mukaan varmasti. Ehkä olen normaalia kovapäisempi, kun yläkerta vääntää rautalankaa välillä vähän voimallisemmin. Mietin taas sitä sanontaa Olisitko mieluummin oikeassa vai onnellinen. Olen aina ollut sitä mieltä, että minusta tuo on ihan idioottimaista, asiat ei sulje pois toisiaan. Ehkä itse asiassa tuolla tarkoitetaan Haluatko pakottaa toisen olemaan samaa mieltä vai annatko hänen kulkea omaa tietään ja olet onnellinen omallasi. Jolloin vastaan, että olisin mieluummin onnellinen. Muuten haluaisin olla mieluummin oikeassa.

Säteiden 12 askeleen ja 12 säteen kurssi on menossa, ja taas kerran huomaa, että aina oppii opekin. Kun olen kirjoitellut ja kysellyt ja tehnyt visualisaatioita, ymmärrys on taas auennut säteistäkin uudelle tasolle. Kun vielä keksisi mitä käytännön hyötyä siitä on. Ideoita on, mutta en nyt ihan tiedä. Mietin jo sitäkin, että pitäiskö taas pyytää koekaniineja testaamaan yhtä tai kahta juttua, mutta sitten taas kerran siipiveikot puuttui peliin ja kysyi mikset kokeile itseesi. Ääh. Ai minä vai? Ai että pitäisi alkaa olemaan onnellinen? Ynnä valaistunut, elää runsaudessa, rakkaudessa ja ties vaikka mitä? En minä. Kai.

Diana Cooper sanoo kerta toisensa jälkeen, että jos joku ei ole kohdillaan, jos ei tule työpaikkaa,  kurssilaisia, asiakkaita, rakastettua, ties mitä, muuta energiasi. Olen aina ymmärtänyt sen, ja tiennyt, että se on totta. Mutta en kyllä tajunnut mihin kaikkeen sitä voi soveltaa ennen kuin tämän oppimiskohdan myötä. Sanotaan nyt vaikka niin, että en voi saada sekä avointa että suljettua sydäntä. Pitää kai murjottaa tuonkin asian kanssa jonkun aikaa, sillä epäilen, että on olemassa vieläkin jotain, mikä ei ihan mene jakeluun täällä päässä. Ehkä jopa uskaltaudun sanomaan enkeleille, että voisitteko selventää...

20.3.2017

Maailman peilausta ja politiikkaa

Muuta elämäsi – koulutuksessa käsiteltiin mm. sitä, että ihmiset elämässämme ilmaantuvat oman energiamme vetämänä. Ei voi muuta sanoa kuin että jossain on onnistuttu, kun olen saanut näitä viisaita tulevia masteropeja elämääni. Ja kyllä, on niitä joitain muitakin, joiden kohdalla pitää vähän vilkaista peiliin.

Monet henkisen tien kulkijat joutuvat jossain vaiheessa tilanteeseen, jossa vanhat ystävät alkavat joko kadota tai heidän kanssaan ei enää viihdy. Se johtuu juuri tuosta energiasta, sillä lähi-ihmiset ovat yksi osa maailman peilausta. Hyvin monilla on lisäksi tyhjiövaihe ennen kuin uusia ihmisiä alkaa löytyä. Rakkaus vetää puoleemme rakastavia ihmisiä, ja jos elämä on tyhjää, ehkä voisi kohennella sydämen kautta virtaavaa rakkautta. Vaikka hyväksymällä itsensä ja arvostamalla itseään sekä näkemällä kaikki kauneus ja rakkaus, joka maailmassa on.

Mietin myös tuota koulutuksen energiaa. Kaikki Diana Cooper Foundationin opettajakoulutukset ovat erilaisia. Enkeleillä, mestareilla, yksisarvisilla, Lemurialla, Kultaisella Atlantiksella ja muutoksen ajalla Kohti vuotta 2032 on kaikilla oma energiansa. Ihania, korkeavärähteisiä koulutuksia, jotka antavat paljon kävijöilleen ja levittävät valoa ja energia yhä laajemmalle. Niitä on kaikkia ihana pitää, ja vaikka muutama on ehdoton lemppari (Atlantis, mestarit ja 2032), ero muihin on tosi pieni, eli lempikurssiksi voisin sanoa oikeastaan minkä tahansa.

Ja sitten on Transform Your Life, Muuta elämäsi. Sen energia on erilainen, koska kyse on vastuun ottamisesta omassa elämässä, siitä, että kohtaa ei-niin-kivoja asioita ja myöntää, että ehkä se maailma peilaa sittenkin. Opena se on vielä siitä inhottava/kamala/opettavainen/ihana, että kun kouluttaa ihmisiä, jotka jo tunnet muilta kursseilta, oppia tulee itsellekin. Mitään et voi peittää eikä tietysti tarvitsekaan. Samalla matkalla mestaruuteen omassa elämässä ollaan kaikki. Varsinkin tämä kurssi, jota pidin tuleville masteropettajille, oli ihan yhtä suurta oppimis- ja oivallusmatkaa itselle kuin kurssilaisillekin. Niinhän se on kyllä aina, mutta tällä kerralla ne opittavat asiat ja maailman peilaus olivat todella selviä myös kurssilaisilleni. Ei kiva, vaikka onkin hyvä. Enkö millään voisi pistää päätä peiton alle, ja ajatella, että olen jo siinä vaiheessa, että voin vain arvioida ja ehkä arvostella muita, mutta itsessä ei ole muutettavaa… No joo, tässä vaiheessa oma enkeli melkein tippui pilven päältä nauraessaan…

Maailmankaikkeuden lait ovat hyvin yksinkertaisia. Voit puhua vain itsestäsi, voit nähdä vain itsesi ja niin edelleen. Jos asia/ihminen/ihmisen käyttäytyminen herättää tunteita tai vahvoja reaktioita, se koskettaa jotain itsessä, useimmiten jotain, mitä emme halua tunnustaa itsessämme löytyvän. En ihan hirveesti taas ymmärrä oliko hyvä idea tulla tälle planeetalle… Ai niin, tarkemmin ajatellen maailmankaikkeuden lait pätevät kaikkialla, eli pakoon et pääse oli planeetta tai universumi mikä tahansa. Mitään muuta et voi muuttaa kuin itseäsi, ja jos joku elämässä mättää, muuttamalla omaa energiaa se alkaa muuttua.

Politiikkaa
Olen pyöritellyt kunnallisvaaleja ja politiikkaa mielessäni sattuneesta syystä viime aikoina. Ainakin minulla on asenne, että mikään ei tule muuttumaan, samat tyypit tekee samaa politiikkaa pienessä piirissä, ja jos joku uusi mukaan valitaankin, hyvin pian hänet jyrätään siihen Näin on ennenkin tehty –energiaan.  Paljon mahdollista. Lisäksi tämä Suomen systeemi, että kaikki äänet menevät puolueelle, on aika ongelmallinen tässä ajassa ainakin minun mielestäni. Kun vanhat puolueet eivät toimi eivätkä ikinä tee mitä lupaavat, ihmiset eivät viitsi äänestää, ja sitten ihmetellään mikä ihmisiä vaivaa. Just niin. Olen yrittänyt tarjota vaalilausetta Pelastakaa edes mummot muutamalle ehdokkaalle, mutta ei ole ottanut vielä tulta…

Mutta vitsihän on siinä, kun peiliin katsoo, että jokainen meistä luo tätäkin asiaa. Kun odotan/mme, että kukaan ei pidä vaalilupauksiaan, aina vaan leikataan ja päätökset on tehty vastoin kaikkea ihmisten tahtoa, oikeudenmukaisuutta, järkeä ja/tai tutkimustuloksia eikä yksikään päätös ole tehty pidemmällä tähtäimellä kaikkien korkeimmaksi parhaaksi, sitä siis saamme lisää. Jos siellä politiikassa nyt sattuisi olemaan mukana ihminen, joka aidosti haluaisi tehdä meille parempaa maailmaa, hyvin nopeasti odotukset saavat hänet vedettyä mukaan vanhaan energiaan. Jos sen sijaan odottaisi, tai edes yrittäisi odottaa, viisaita päätöksiä, maailmankaikkeuden lakien mukaisesti niitä alkaisi tulla.

Tästä on sovelluksia nähty jo paljon, esim. kun opettajat ovat muuttaneet suhtautumistaan oppilaisiin, pelkästään sillä on saatu häiriköinti pois ja kaikki oppilaat loistamaan. Jos siis pystyisi ajattelemaan, että yhteiset asiat hoidetaan parhaimmalla mahdollisella tavalla, se muuttaa energiaa. Jos hyvin monin meistä pitäisi yllä tätä energiaa, saisimme ison muutoksen.

Mikä ikinä sitten suhteesi vaaleihin onkaan, on jotain mitä voit tehdä kaikkien korkeimmaksi parhaaksi. Jos äänestät, ajattele äänestäessäsi, että annat äänesi kaikkein korkeimmalle parhaalle ja äänestämäsi ihmisen avuksi siinä. Jos et äänestä, ajattele silti aina välillä, että yhteisiä asioita hoidetaan parhaimmalla mahdollisella tavalla, vaikka et sitä ehkä nyt pysty näkemään. Jos viitseliäisyyttä on, lähetä Kullanhopeista violettiliekkiä tms. äänestyspaikoille, ehdokkaille, vaaleille, kunnanvaltuustoille, -hallituksille ja kaikille päättäville elimille. Lähetä violettiliekin lohikäärmeet tai vaikka tulilohikäärmeet puhdistamaan energioita. Pyydä ilmalohikäärmeet tuomaan korkeaenergisiä ajatuksia ja ideoita kaikille päättäjille. Ja niin edelleen. Voimme kaikki tehdä paljon asioiden eteen.

Jos keskittyy siihen, mikä on pielessä, saa vain sitä lisää. On asioita, mitkä ovat väärin, tietysti, ja ne pitää korjata. Kannattaa silti keskittyä siihen mitä haluaa tapahtuvan, eikä siihen, mikä kaikki pitää muuttaa. Kyllä ne muutettavat asiat pysyy mielessä ihan varmasti vaikkei niitä pyöritä koko ajan yhä voimakkaammiksi. Olen saanut tästä itse niin hyviä esimerkkejä viime syksystä alkaen, että joskus jo ihmettelen, enkö voisi jo tuon oppia, niin ettei jatkuvasti tarvitsisi eteen tuoda. Toivon mukaan nyt on mennyt perille.

Ajatelkaas, jos kävisikin niin, että vaaleissa valittaisiin viisaita ihmisiä, jotka pitäisivät vaalilupauksensa, jotka toimisivat sopusointuisesti muiden viisaiden ihmisten kanssa tehden päätöksiä, jotka perustuvat järkeen, tosiasioihin ja tutkimuksiin sekä rakkauteen ja myötätuntoon. Mitä jos tästä alkaisi se iso muutos uuteen kultaiseen aikaan?

14.3.2017

Ehtymätöntä iloa

Kunnallisvaaleista. Olen nauranut ääneen joitakin ehdokkuuksien ja ehdokkaiden kiemuroita. Ah miten elämä voi olla joskus hassua. Sekin on ratki hupaisaa, että joudun tekemään vaalimainoksen perussuomalaiselle. Sen verran tuttu on, että on pakko tehdä, mutta lupasin ainoastaan siinä tapauksessa, että saan laittaa mainokseen lauseen Rajat auki:). Sainpahan kaikesta kuntarajat ylittävästä vaali-ilosta myös todisteen yhteen teoriaan, joka on niin hullua, että tekisi kamalasti mieli kertoa se suureen ääneen kaikelle kansalle, mutta jos parille kaverille vain kahden kesken, koska asia koskee muitakin kuin minua.

Olen yrittänyt haarukoida puoluetta sekä ehdokasta, jolla ei olisi minkään valtakunnan kokemusta. Ois niin kiva kun tulisi uusiakin ajatuksia, eikä sitä kokemusta, jolla asiat on aina tehty. Pitääkin muistaa taas ottaa lohikäärmeet kaveriksi ja alkaa vaikuttaa vaaleihin:). Jos mikään ei muutu, mikään ei muutu.

Josta päästiin seuraavaan aiheeseen. Unelmien toteutuminen ei oo kivaa. Muutokseen on hankala suhtautua, vaikka se veisi parempaan, ja kun sitten-kun haja-ajatuksin mietitty unelma alkaa muotoutua todeksi, ollaankin aika syvillä vesillä. Olen todella iloinen lähimmäisestä, joka toivon mukaan ihan tuota pikaa saa todeksi asian, jota on halunnut pitkään. Mutta toteutuessaan se on askel lähemmäs asiaa, jota olen pyöritellyt ja joskus ehkä haaveillutkin silloin tällöin. Ja koska en näe miten se oma juttu voisi toteutua, on suuri vaara hupsahtaa huomioimaan vain ei-toivotut muutokset. Juu, tekisinpä niin kuin opetan…

Josta taas päästiin seuraavaan aiheeseen. Tuota tekisit niin kuin opetat on ollut liikkeellä aika paljon viime aikoina. On niin kovin vaikea tajuta, että oma tapa nähdä asia ei välttämättä ole totta, vaan näkökulma perustuen tulkintoihin. Ja kun tulkinnat syntyy tyhjästä, ja niihin haetaan todisteita, saadaan hieno teoria aikaiseksi. Vaikka Diana Cooper Foundationin masteropettajakoulutus oli niitä asioita, joista olen iloinen, että sen tein ja vielä iloisempi ettei tarvitse tehdä enää ikinä, sieltä tuli yksi oppi, josta olen syvästi kiitollinen. Monta muutakin oppia tietysti, mutta varsinkin yksi Elizabeth Annin päähän takoma kysymys on monesti auttanut, kun on pitänyt punnita asioiden oikeellisuutta.

Koulutuksessa harjoitellaan arviointia ja palautteen antamista, ja kun sitä harjoituksissa tehtiin, kun tuli väitettyä jotain, hyvin usein Elizabeth Ann kysyi välittömästi Missä on todisteet? Jos asiaa ei pysty todistamaan, kyseessä on tulkinta. Mehän kaikki tulkitaan asioita koko ajan, totta kai. Omien uskomusten mukaan, omien suodattimien läpi. Käytännön elämässä me teemme nopeita arviointeja ja päätöksiä, joita kyllä voi perustella, jos pysähtyy miettimään. Mutta kun puhutaan toisten ihmisten tai heidän tekojensa arvioimisesta, faktoja olisi syytä löytyä ensin. Intuitio on hieno asia, mutta kun omat tunteet sotkeutuu mukaan, intuitio ei toimi, ja päästään arvioimaan muita omien tulkintojen perusteella.

Ai esimerkki, okei, elävästä elämästä. Kaveri lähtee Firenzeen ja hänen toisia kavereitaan lähtee mukaan, juhlistamaan taidenäyttelyn avajaisia. Eli voisin joko loukkaantua syvästi koska kaveri ei halua minua mukaansa, mutta muu seura kyllä kelpaa tai koska ei edes kysytty. Tai voisin hetken pysähtyä ja tarkistaa pari asiaa. Kuten sen, että kyseessä on aika, jolloin olen itse ihan muualla, ja kaveri tietää sen. Josta tietysti voisin loukkaantua verisesti, jos en taas tarkistaisi faktoja, joihin kuuluu se, että kaveri ei päättänyt avajaisten päivämäärää – tietenkään – eli aikataulujen päällekkäisyydet ei olleet salaliitto ajatuksena syrjiä minua.

Josta päästiin seuraavaan aiheeseen. Olen ajatellut viime aikoina, että voisin tehdä toisenlaisten mietelauseiden kirjan. Niitä positiivisia on vaikka kuinka, ja hyvin tosiaan toimii… Ehkä toisenlaiset menisi perille. Kuten
  • Ajattele pahinta ja saat sen.
  • Vainoharhaisuus ei tarkoita sitä että joku oikeasti vainoaa sinua.
  • Mikään ei ole niin hullusti, etteikö se voisi olla vielä hullummin.
  • Maailmankaikkeus on kuin tietokone. Roskaa sisään, roskaa ulos.

13.3.2017

Venuksen harharetket

Perääntyvä Venus ja planeettojen risteämiset ja mitä kaikkea nyt olikaan viikonloppuna täyden kuun lisäksi, ovat saaneet melkoista myllerrystä ihmissuhteisiin. Venus perääntyy nyt muistaakseni vielä jonkun aikaa, joten luultavasti lisää on tulossa.

Itsellä tuo aiheuttanut aivan ällistyttäviä juttuja. Olen miettinyt eksiä, ex-miestä ja ex-kullanmurua sekä tajunnut varsinkin yhdestä muusta ihmisestä, että Luojan kiitos en ole naimisissa hänen kanssaan. Juu, ihmeellistä on elämä. En olisi kuuna päivänä voinut kuvitella, että olisin kiitollinen entiselle miehelle niistä viimeisistä ajoista, jotka olivat melkoisen kamalia. Mutta niin vaan kävi ilmi, että siitäkin kokemuksesta on ollut hyötyä.

Entisen kullanmurun suhteen taas tiesin jo suhteen kestäessä, tai ehkä paremmin venyeässä ja vanuessa, että hän on elämässäni opettamassa minulle asioita sekä tyrkkimässä minua omalle tielleni. Ilmiselvästi asioita, joita on sovittu sielutasolla jo aiemmin. Kiitos ihana kullanmuru, tästä keskustellaan taas elämien välissä.

Oli hienoa lukea yhden kurssilaisen viesti siitä, miten ex-tyyppi oli ilmaantunut kuvioihin, mutta nyt jo huomattavasti nopeammin päästiin taas selville vesille ja omaan voimaansa ja omaan elämäänsä. Olenkin vähän sitä mieltä, että se oli testi, onko ymmärretty ja opittu ja kun kaikki meni noin hyvin, uutta voi tulla elämään. Eli onnea ja menestystä itämaan ihmeelle:).

Testejä ja vihkimyksiä taitaa tulla aika kiihtyvään tahtiin monelle. Pari tuli suoritettua itsekin, toisen omasta mielestä ainakin selvitin liput liehuen, toisesta en ole ihan varma menikö tyylipuhtaasti, mutta ainakin jo huomattavasti paremmin kuin viimeksi. Ehkä siitä Transform Your Life –kurssin käymisestä ja ennen kaikkea sen kirjoittamisesta ja suomentamisesta on sittenkin sisäistynyt jotain. Maailmankaikkeuden henkiset lait kun ovat siitä mielenkiintoisia, että vaikka voi tuntua, että ei koske minua, tai että laki on epäreilu tai vaikka mitä, silti ne ovat maailmankaikkeuden lakeja, voimassa kaikissa värähtelyissä, kaikkialla, kaikille, eikä niitä voi muuttaa eikä rikkoa. Paljon helpompaa, kun antaa pikkuriikkisen periksi ja alkaa miettiä oisko tuossa kuitenkin jotain mikä pitää ottaa huomioon. Jos alkoi kiinnostaa, Muuta elämäsi –koulutus on juuri tätä asiaa, mutta Diana Cooper on kirjoittanut kirjojakin asiasta, oisko Hieman henkisistä laeista suomenkielisenä versiona. Transform Your Life on vain englanniksi, samoin Power of Inner Peace. Dianan englanti on helppoa, joten kyllä noista monet selvän saa vaikka onkin toisella kotimaisella.

Toinen mitä tapahtuu kiihtyvällä tahdilla on planeetan puhdistus. Tämä on vuosi, jolloin se toden teolla alkaa, viisi vuotta tehostettua puhdistumista. Jokainen hippunen, jonka voi tuoda omaan elämään iloa ja jokainen asteenkin tuhannesosa, jonka voimme nostaa omaa värähtelyämme, auttaa suuresti. Mitä korkeampi värähtely ihmiskunnalla, sitä helpommin kaikki sujuu. Nimenomaan ihmisillä, ei eläimillä, koska niistä on jo kait kohta 80 % viidennessä ulottuvuudessa.
Susanin kanssa yritettiin Skypettää, ja siitä ei tullut oikein mitään, kun yhteys pätki koko ajan. Kyproksella oli kuulemma ukkosmyrsky jo ties kuinka monetta päivää. Sadetta sinne tietysti tarvitaan, mutta liian rankka ei ole hyväksi, se ei ehdi imeytyä maahan. Puhdistaa toki, vie mennessään kaikenlaista fyysistä ja henkistä. Muutama muukin kaveri maailmalta on päivitellyt kotiseutunsa ilmastoa. Olemme kuitenkin lyöneet kaikki ennätykset eteenpäin menossa, joten uskon, että monet ennustetut puhdistuksen toteutuvat paljon helpommin kuin olisi jossain vaiheessa ollut tarpeen.

Täytyy kyllä myöntää, että kun tulee jatkuvasti lunta ja räntää ja itse olisin jo kevään kannalla, tekisi välillä mieli mennä ravistelemaan ihmisiä, tajuutko hei, tää on tällaista koska vellot pelossa, kaunassa ja katkeruudessa etkä suostu näkemään omaa vastuutasi. Juu, ihan varmaan aa auttaa ja bee on edes välttämättä totta. Kukaan meistä ei voi arvostella missä vaiheessa joku toinen on ylösnousemustietään, se ei meiltä tällä tasolla vielä onnistu. Ainoa, mitä voi tehdä, on pitää itsensä niin korkealla kuin suinkin ja antaa muiden kulkea omaa tietään. Siitähän tietysti saa kaikkea kivaa sitten itsellekin, koska korkeammissa energioissa asiat sujuu, itse on onnellinen, elämässä on rakkautta, runsautta, terveyttä ja vaikka mitä ihanaa. Jos ei ole, korjaushenkilö löytyy, kun katsoo peiliin.

Susanin kanssa yritin skypeillä, koska olemme alkaneet kehitellä aivan loistavaa Kultaiseen Atlantikseen liittyvää koulutusta. Haluttaisi tuoda ihmisille mahdollisuus harjoitella niitä kaikkia kivoja juttuja mitä Atlantiksella oli, (kuten psykometria, mielenhallinta, kristallit ja kristallikallot, numerologia, telepatia), sekä opastaa vähän muutenkin asiaan liittyen sovellettuna tähän elämään. No, ei voi mitään, asia järjestyy kun järjestyy. Olen aika innoissani tuosta kuitenkin, samoin yhdestä omasta uudesta jutusta, jonka yritän saada käyntiin 8.8. Leijonaportin aikaan. Ihan uusia mahdollisuuksia tuntuu nykyään aukeavan, jos malttaa päästää vanhasta irti. Kuitenkin vanhat velvollisuudet on ensin hoideltava alta pois, ja sehän on tietysti todella raskasta, koska oma energia ei ole enää siinä. Aikansa kutakin – oliko tää joku päänleikkaamissanonta?

9.3.2017

Sädehtimistä

Olen taas aivan intona ihanista säteistä, joita tänne(kin) maailmaan saamme. En tiedä miksi juuri säteet saavat minut pomppimaan innosta, mutta niin vain on. Syy varmaan selviää joskus, viimeistään elämien välissä. Joka tapauksessa ihanat värisäteet ovat olemassa, käytettävissä ja alan vähitellen tajuta niistäkin uusia ulottuvuuksia. Tämä on muutenkin yksi seiska-ihmisen parhaimpia juttuja tässä ajassa. Kun värähtely nousee, on mahdollista saada uutta tietoa ja uutta kokemusta ja uusia oivalluksia ihan koko ajan kaikesta mielenkiintoisesta.

Olen tosi kiitollinen arkkienkeli Metatronille, joka jaksaa jeesata ja vastailla minun varmasti yksinkertaisiin kysymyksiini. Metatroniin on ainakin minun hyvin helppo olla yhteydessä, joten tulee käännyttyä sinne päin aika usein, kun haluan tarkistaa jotain. Toisaalta vähän tuntuu, että hänellä ois isompiakin hommia, mutta monet minun auttajistani sanovat että mieti ite, jos on tarpeen, ja luotan, että Metatron tekee myös niin. Joskus on tarpeen miettiä ihan itse, sillä vastuu omasta elämästä ja ratkaisuista on aina itsellä. Enkelit ja muut valon joukot eivät voi eivätkä halua elää elämäämme puolestamme. Kuitenkin joihinkin asioihin on saatava ylemmän auktoriteetin vahvistus, ennen kuin arvaa alkaa sanaa julistamaan.

Vähän pitkin hampain pitää muuten myöntää, että Muuta elämäsi/Transform Your Life on mielenkiintoinen koulutus. Siksi vähän nutisen, koska siinä olevat asiat on tullut käytyä jo aikapäiviä sitten, ja muutenkin olen sitä mieltä, että kuopasta ois parempi päästä pois kuin jäädä sinne pyörimään. Nyt kuitenkin, kun olen viimeisiä sivuja suomennellut ja vähän hymyillyt tulevan kurssin tiimoilta, on myönnettävä, että ihan on pikkuisen roskia vielä omissakin silmissä. Olisin niin kovin mielelläni se poikkeus, joka vahvistaa säännön, mutta niin vain taidan omata ihan samoja elkeitä kuin ihmisetkin. On se niin väärin.

Maailman peilaus on mielenkiintoista. Ja toisten kohdalla se on paljon helpompi ymmärtää ja hyväksyä kuin omallaan… Olen vierestä katsellut, miten muutama ihminen on saanut mielenkiintoisen pyörityksen elämäänsä, koska eivät suostu näkemään että kyse on itsestä, ei siitä toisesta, joka tekee ärsyttäviä juttuja. Jossain vaiheessa se aina valkenee kaikille, toivon vain että mahd nopsaan, ettei soppa syvene enää kovin paljoa. Omaa peilausta jäin miettimään juuri siksi, että tuliko näiden ihmisten outoudet minun tietooni siksi, että teen niin itsekin jossain kohtaa. Onneksi, ennen kuin aloin todella miettiä päätä pyörryksiin, muistin, että jos se kolahtaa, se on itsessä, jos vain huomioi ilman ihmeempiä tunnekuohuja, ei ole oma apina eikä oma sirkus.

Minusta tuo on tosi hyvä sanonta, not my monkey, not my circus. Omassakin elämässä on ihan tarpeeksi tekemistä ilman, että kantaa vastuuta asioista, joille ei voi mitään tai että yrittää vahtia vieraiden ihmisten tekemisiä. Kun sais edes itsensä eteenpäin suhteellisen sujuvasti, niin sekin olisi jo paljon. Lisäksi mitä korkeammalle tämä planeetta värähtelyissä nousee, sitä enemmän pitää olla varuillaan, ettei mene sorkkimaan. Monet heräävät äkillisesti, ja se tietää useimmiten hankaluuksia. Jos yrittää poistaa näitä hankaluuksia tai sanella miten toisten tulee elää, tekee todella paljon ongelmia sekä itselleen että muille. Minusta on todella älytöntä mennä sorkkimaan toisen mahdollisuutta henkiseen kasvuun tai elämänsä muutokseen. Jumalia emme ole, eikä taideta olla edes mestareita vielä.

Joskus on hankala erottaa mikä on auttamista, mikä sekaantumista ja mikä auttaminen olisi parasta. Yritän pitää suuta kiinni yhden lähimmäisen elämän suhteen, kun katson vierestä miten hän tempoilee sinne tänne yrittäessään löytää parasta suuntaansa. Luulen tietäväni mikä se paras on, mutta en voi olla varma. Ja se, mikä alkuun näyttää ei-niin-hyvältä, voi pitkän päälle olla se askelma, jota tarvitaan parhaaseen tulokseen. Eli pidän suuni kiinni ja kyselen vain yleisiä, kuten No tuntuuko se parhaalta vaihtoehdolta.

Tim Whildin kanssa on viestitelty suht paljon viime aikoina. Taitaa Timin vierailu vähän venyä, mutta ihan vielä en ole valmis antamaan periksi. Lisäksi muutkin yhteistyökuviot ovat alkamassa, joten katsotaas taas miten tässä käy. Maailmassa ei ole kovin montaa ihmistä, joiden takia viitsisin liikahtaa luentosaliin. Diana Cooper on yksi, Tim on toinen ja … öööh… tuota, en ihan heti keksi kolmatta. Ehkä Joe Vitale, ihan siksi, että pidän hänen tyylistään. Mutta joka tapauksessa Tim on tulossa, heti, kun saadaan päivät kohdilleen ja joku hyvä kurssipaikka varattua.

3.3.2017

Kiitos vastauksista, joita en ole tajunnut, ja asioista, joita en ole saanut – ja kaikesta muustakin

Olen suomennellut masteropettajien manuaalin loppusivuja, kurssisuunnitelmia. Taas näin ja muistin, miten kaikki on niin mielenkiintoisia, että melkein jo pistelin uusia opekoulutuksia kalenteriin. Diana Cooper Foudandationin opettajakoulutukset on ihania, mielenkiintoisia, hauskoja, energioita avaavia, tuo mestarit, enkelit ja muut valonauttajat hurjan paljon tutummiksi ja ovat iso harppaus eteenpäin jokaisen omassa elämässä. Ja näin masteropen näkökulmasta tapaa vielä kivoja ihmisiä:).

Muutama vuosi sitten - onko siitäkin jo niin kauan… - Ylösnousemus, ylösnousseet mestarit –opettajakoulutuksessa blondi kuljettaja kysyi Dwjhal Kuhlilta mestareita kanavoitaessa yhtä juttua, ja vastaus oli, että kysymys on väärin aseteltu. Kiitos kaverit, minun oppaitani ilmiselvästi:). Blondi ja minä oltiin vähän ymmyrkäisinä, mutta pääasia minua nauratti, koska vastaus oli niin tyypillinen minun oppaille. Mutta nyt vihdoin tajusin tässä yksi päivä, että hei, nyt ymmärrän mitä DK tarkoitti. Kauan kesti, koska joskus on piuhat hitaalla.

Vaikken aio avata koko tarinaa, juttu on ajankohtainen minulle, koska vihdoin olen siinä pisteessä, että tajuan miksi kysymys oli väärin aseteltu. Ja yleisesti ajankohtainen siinä mielessä, että emme aina tajua koko kuvaa. Itse asiassa emme taida koskaan täällä kehossa tajuta koko kuvaa. Kannattaakin aina kaikkiin toiveisiinsa ja luomistyöskentelyyn pistää vakuutus mukaan, eli vaikka lause ”Tämä tai jotain parempaa kaikkien korkeimmaksi parhaaksi, kiitos.”. En tiedä mikä olisi hyvä vahvistuslause kysymyksiin liitettäväksi. Ehkä vaikka ”Kiitos, kun vastaatte niin, että ymmärrän ja pääsen eteenpäin tässä asiassa parhaimmalla mahdollisella tavalla.” Tai jotain vastaavaa.

Kysymykset kun on joskus oikeasti väärin aseteltuja, koska kysymme väärää asiaa. Siksi joskus tuntuu, ettei vastauksista tule hullua hurskaammaksi. Mistähän tuokin sanonta muuten tulee? Joka tapauksessa, joskus tuntuu, että ihan tälläkin tasolla on joskus tekemistä, että osaa vastata kysymyksiin, jotka perustuvat vääriin käsityksiin. Ei ihmisen uskomusmaailmaa voi mennä muuttamaan sanelemalla, jokaisen on oma tiensä kuljettava, mutta kun vastauksen pitäisi olla sekä kunnollinen että rehellinen ynnä auttaa eteenpäin, joutuu joskus miettimään. Taatusti miljoona kertaa hankalampaa yläkerran kavereilla, kun me täällä pienten juttujemme kanssa pyörimme ja uskomme, että maa on litteä. Noin esimerkiksi.

Mietin tässä äskettäin myös kaikkia niitä asioita, mitä olen vuosien mittaan halunnut. Kiitos Luoja, etten niitä saanut. Tällä ymmärrykselläkin tajuaa, että oltais menty niin metsään kuin vain voi. Silloin sitä ei millään oikein jaksanut ymmärtää, vaikka kuinka yritti ajatella, että tämä on sitten varmasti parhaaksi. Kiitos enkelit, kun piditte huolta, kuten esimerkiksi kymmenen vuotta sitten, kun hain yhtä työpaikkaa. Vaikka oli aika selvä, että paikka oli minun, viimeiseen haastatteluun pyysin enkeleiltä apua ja mokasin haastattelussa niin, että ulos tullessa ihmettelin mitä tapahtui. Vastailin kysymyksiin ihan älyttömyyksillä, ihan eri tavalla kuin normaalisti. No, enkelit voi auttaa ihmeellisillä tavoilla:). Nyt olen kiitollisuudesta kaksinkerroin, etten sitäkin paikkaa saanut, sillä elämä olisi ihan erilaista enkä ikinä olisi tehnyt niitä asioita, mitä tuonkin tilanteen jälkeen on elämään tullut.

Mietinkin sitten sitäkin, että mitenkähän on niiden asioiden kanssa, joita tänään haluan. Ehkä tänään ongelma on paremminkin siinä, etten halua kovasti mitään. Olen ollut niin kiireinen jo pari vuotta, että lähinnä kyse on reagoinnista, vaikka tietysti enkelit ja muut valon kaveri jeesaa, että pysytään oikeassa kurssissa. Näissä energioissa on kuitenkin itsekin jotain suuntaviivoja päätettävä, sillä olemme mestaruuteen matkalla kaikki. Kuulostaa tietysti aika hienolta ja toisaalta myös pelottavalta, ai minä vai… Mutta ei tarvi hämääntyä, valmis mestari ei tarvi olla vielä pitkään aikaan, jos ei tahdo.

Yhä enemmän kuitenkin, kun oma energia värähtelee yhä korkeammalla jokaisella, meidän on hyväksyttävä vastuu omasta elämästä. Transform Your Life/Muuta elämäsi –koulutuksen manuaali on suomentamis- ja kirjoittamisvaiheessa (juu, ei mitään kiirettä, puolitoista viikkoa aikaa…), ja sen myötä tulee taas oivalluksia ja huomioita tehtyä. Olen lähipiiriä katsellessa hymyillyt itsekseni mm. sitä tosiseikkaa, että jokaista uhria kohti on pelastaja, ja toisinpäin. Kumpikin tarvitsee toistaan, jotta energia pysyisi jumissa. Lisäksi jokaisen pikku pelastajan sisällä asuu vielä pienempi uhri. Ehkä on paras, etten edes ala marttyyreistä joita jokaisen meidän sisällä piilee melkoisen varmasti:).

1.3.2017

Murjottaisko vai oisko pahalla päällä

Tiedän, että kaikki hehkuttaa nyt ihanaa sitä sun tätä, ja planeetat pyörii ja menee ristiin ja ties mitä. Ei nyt ihan tunnu kovin onnelliselta. Osin kyllä, mutta suurimmaksi osaksi olen todella vähemmän mielissäni siitä, että joudun pakosta tekemään asioita, jotka ei innosta.

Ois kivojakin asioita oottamassa, ja siksi esimerkiksi Wordillä taitto ottaa päähän. Tiedän, että asiaan on syynsä, mutta silti se on minusta idioottimaista ja lisäksi hankalaa, koska kyseessä ei ole taitto-ohjelma. Ja lisäksi muut kyselee minulta miten tehdään tuo ja tämä… hitsi, opetelkaa ite ohjelmanne.

No niin, kuten näkyy, vähän turhauttaa. Eniten se, että kuvittelin päivittäväni yhden manuaalin päivässä, korkeintaan kahdessa, se kun on jo suomennettu. Meni neljä päivää, ja vielä kun on seitsemän vai oisko kahdeksan jäljellä… Ääh.

Ihaniakin asioita on toki elämässä, mutta ne jää tämän harmistuksen alle. Olen ollut todella iloinen kaikista palautteista, joita lohikäärmeet ja arkkienkelit ja muut kurssit ovat tuoneet. Kiitos kaikille, jotka kirjoititte ja kerroitte mitä on tapahtunut. Ihania asioita, ja sydäntä lämmittää kuulla niitä.
On ollut myös hienoa lukea niiden ihmisten viestejä, jotka haluavat tulla mukaan Serafinan opistoon. Olen joutunut sanomaan muutamalle, että kurssi ei ole heille sopiva, ja tiedän, että se ei varmasti tunnu kivalta. Se on kuitenkin tehtävä, jotta ryhmä on juuri se, mikä on tarkoitettukin. En minä ehkä sitä itse niin tarkkaan osaisi sanoa, mutta opastus on niin vahvaa, että on pakko toimia sen mukaan. No joo, pakko ja pakko, meillä on vapaa tahto, eli voisin tehdä toisinkin. Tiedän silti, että kyse on kaikkien korkeimmasta parhaasta, eli jos kurssilla on ihmisiä, jotka kuuluvat johonkin toiseen ryhmään, pieleen menee kaikilta, ja he, ketkä kuuluvat toiseen porukkaan, menettävät ehkä tilaisuutensa löytää oma paikkansa. Eli parempi näin, vaikka ei kivaa.

Sain kutsun, ja myös huomasin netistä yhden yhdistyksen, johon voisin oman osaamiseni perusteella liittyä jäseneksi. Alkoi vaan nyppiä sekin… Taitaa minun kartalla olla joku planeetta kädet puuskassa puhkumassa – en tahdo, enkä halua että kukaan muukaan tahtoo… Siis yhdistys on, ja tarkoitus on varmasti hyvä ja ylevä ja vaikka mitä. Mutta hei, eikö me olla menty jo tuosta eteenpäin? Tiedän toki, että meitä on moneen junaan, ja osa on vasta alussa ja niin edelleen, mutta jotenkin eilisen eväät tähän päivään tuntuu turhilta. Tai ehkä parempi sana on rajoittuneilta. Asia, mikä on toiminut eilen, toimii luultavasti tänäänkin sillä porukalla, joka on samalla tasolla. Mutta myös he tarvitsevat jotain uutta, uuden energian lähestymis- tai tarkastelutapaa. Siksi nuo entiset ideat nyt toteutettuna ei oikein jaksa innostuttaa.

Törmäsin sellaiseenkin ihmeeseen, että ihminen ei voinut käydä reikimasterkoulutusta, koska sen hinta oli ihan mieletön. Suomessa. Jokainen löytäköön oman reikiopettajansa ja kulkekoon reikipolkuaan ihan omalla tavallaan, mutta soisin kyllä, että myös perinteisten linjojen kannattajat nostaisivat katseensa sääntökirjasta ylöspäin. Reiki ei kysy linjaa, ei sääntöjä, ei sitä paljonko olet maksanut kurssista. Pätevyys tulee kyvystä olla puhdas kanava ja omasta henkisestä ja ihmisenä kasvusta. Eli hyvin suuri osa reikiläisistä on vallan loistavia hommassaan, linjasta riippumatta, ja pystyy tuomaan korkeaa energiaa kauttaan. Siksi onkin aika outoa, että vielä näissä energioissa törmää menneiden vuosien tapoihin. Millä en tietenkään tarkoita, etteikö koulutuksesta tulisi ottaa maksua. Päinvastoin. Omat kurssilaiset joutuu kuuntelemaan moneen kertaan saarnan runsaudesta, rahasta ja energiatasapainosta, jotka kaikki ovat korkeampaa energiaa.

Pitäisi vissiin etsiä myytäviä luistimia, että pääsis kauppaan käymään. Jalkakäytävät ovat taas siinä tilassa, että piikkikengät ois hyvä (joita ei ole) tai sitten luistimet (joita ei myöskään ole). Enkä muuten ole ihan varma luistelutaidostakaan…

Facebook töppäilee kanssa niin, että ahistaa. Systeemi vaihtoi kirjoittaja-tittelini kirjailijaksi, jota en ole enkä halua olla, eikä anna millään vaihtaa sitä. Parempi se silti tietysti on kuin Dianan, joka näkyi ainakin jossain vaiheessa olevan kuvataiteilija tms. Jos kerran halutaan tehdä kaikista standardien mukaista massaa, eikö sitä voisi tehdä kunnolla...

Jossain vaiheessa ajattelin perustaa uuden kansainvälisen päivän: Minulla ei ole kivaa enkä halua että kellään muullakaan on. En nyt ehkä kuitenkaan menis noin pitkälle, joten ehkä perustan vain sellaisen, että mulla ei ole kivaa, enkä halua, että yritätte piristää minua.