Naapurin tunkit

On tuon viimeisen valaistumiskokemuksen jälkeen ollut muutama pidä tunkkis (ja vielä naapurinkin tunkit) –kokemus. On se kiukku kyllä terveellisempää kuin ikuinen ymmärtäminen. Toisaalta sitten kun se olotila menee ohi, on vaikea pitää rajat samassa kohdassa. No, miehistä ihminen oppii, sanoi jo Eeva Kilpi aikoinaan.

Olen hyppinyt työstä toiseen, aina sen mukaan mikä alkaa tulla vastustamattomalla pakolla. Hyvin toimii, kaikki menee eteenpäin. Olen melkein jo saanut aikaan vuodelle 2014 vuosikirjan, jossa harjoitusten ja enkelien avustukselle luodaan omaa elämää. Ei siitä puutu kuin viimeistely, ja että keksin miten sen saa ladattua netistä ja mitä maksaa. Pikkujuttuja.

Vähän samassa vaiheessa on Biz & Angels –nettikurssi, jota tänään innoissani kirjoittelin. Se on kyllä ihmeellinen kurssi, tekeminen on kivaa, pitäminen on kivaa, eikä into osoita hiipumisen merkkejä vaikka kuinka pyörittää. Tyypillinen apina nääs kun ei jaksa kiinnostua kovin kauaa samasta – täähän on jo nähty… B&A on kuitenkin eri juttu, se vaan jaksaa olla kivaa, uutta ideaa ja täydennystä tulee koko ajan. Hyvä, kun saan kurssin kohta käyntiin, pääsee muutkin nauttimaan. Sillekin pitäisi vielä lyödä lukkoon hinta. Tekniikan kanssa pähkäilin aikani, mutta tulin siihen tulokseen, että kovasti automaattisella kurssilla en saa sitä aikaiseksi mitä haluan. Siis ihan simppeli lataa-tallenna-käytä-systeemi henkilökohtaisine koutsauksineen. Ainakin toistaiseksi.

Diana Cooperin Suomeen tuloonkin pitää alkaa jo puuhata enemmän yhtä sun toista pientä. Lupasin jossain vaiheessa mennä kääntämään Dianan esiintymisiä lavan viereen, ja sielläpä sitten vuorottelemme kirjojen kääntäjän Kaisan kanssa. Kyllä mua vähän hirvittää. Ei se kääntäminen, eiköhän tuo onnistu, ainakin finglishille jos ei suomeksi asti, mutta niin paljon ihmisiä… Ei voi mitään, se on tää apina, joka sanoo joo joo kyllä minä, ja sitten sisäinen pupu tulee perässä ja miettii että oliko hyvä juttu…

Sisäistä Duracell-pupua tänään ihmettelinkin. Lääkäri jaksaa väittää, että minulla on kilppari ylikierroksilla, mutta kun oireet on vajaatoiminnan, ei mene mulle jakeluun. Nyt tänä aamuna alkoi vähän jo vauhti kiihtyä, niin että aattelin oisko kuitenkin noin. No, se meni nopeasti ohi, mutta tuli tarpeeseen, niin paljon oli rästihommia ja vieraita tulossa syömään ja joulukuusikin jätti muistonsa lattialle, matolle, kirjahyllyyn ja joka paikkaan eteiseen. Toivottavasti patteripupu herää huomenaamullakin, ja joka aamu ensi viikolla, on nimittäin melkoisesti puuhaa koko tammikuun.

Sitähän tuo lupaili vuosihoroskooppikin, ja kaverin tekemät analyysit. Mitä uutta… Matkoja kehoteltiin tekemään, että hyvin voisin ja kaikki sujuisi. Kyllä, kiitos, sopii. Ainoa vaan, että tammikuuksi ajattelemani Englannin matka ei taida onnistua, kun viikossa on vain seitsemän päivää. Sama homma oli joulukuussa, ja vieläkin harmittaa.  Tiedän, että huhtikuulle on tulossa montakin matkaa, luultavasti ehkä, mutta kuka sinne asti jaksaa oottaa… Onneksi on Kuopio tammikuussa. Lahti tietysti, mutta se ei ole niin kovin iso ilo, vaikka pääsiskin taas Kuhmoisiin kahville. Jospa joku väli löytyisi, ja pääsisin kuitenkin Englantiin, edes Lontooseen jos ei kauemmas. Pliis, yläkerta, auttakaa että tämä järjestyy loistavan helposti ja niin, että kaikki muutkin järjestyy parhaimmalla mahdollisella tavalla. Kiitos.

Kommentit

Muita juttuja

Energiaa voisi vaihtaa

Asioilla on puolia, eli idioottimainen käytös voi olla muutakin

Eikö joku muukin voisi joskus ymmärtää