Kotiinpaluuta

Vähän on sekava olo reissun jälkeen. Ihan hienoa, kivoja hetkiä ja paljon saatiin aikaiseksi. Moni asia lähti alkuun ja moni asia eteni. Nyt ei vaan meinaa saada niitä ympättyä tähän entiseen elämään, kun odottamassa olleet hommat painavat päälle ja mieli askartelee vain uusissa. Lisäksi elän vielä Englannin ajassa, eli uni tulee vasta yöllä yhden maissa, eikä se oikein takaa pirteää aamua. Kyllä se kuitenkin taas tästä. Viimeistään elämien välissä.

Oli tosi kiva, kun pääsin kuitenkin käymään Aveburyssä. Tuntui, ettei se millään onnistu, ja rutisin enkeleille asiasta. Sitten yhtäkkiä kuski kuitenkin sanoi, että Avebury ei taida olla kaukana, mitäs jos käydään siellä. Kiitos, enkelit. Avebury on minusta parhaita paikkoja maailmassa. Ae Metatron kehotti joku vuosi sitten avaamaan sinne portaalin, paikka neuvottiin tosi tarkkaan. Tein niin, ja yhteys kotiin aukesi. Lampaat ja muut kävijät katselivat ihmeissään, kun yksi vaan seisoo paikallaan silmät kiinni ja itkee... Tällä kertaa yläkerrasta ei tullut kummempia ohjeita, mutta halusin silti käydä tarkistamassa mitä paikalle kuuluu. Ihan oli kohdillaan, ja energiat hurjan voimakkaat. Taas tuli kova koti-ikävä. Pitääkin kehitellä joku systeemi, millä saan yhteyden siihen paikkaan täältäkin käsin.

Hupijuttu oli, kun hukkasimme Stonehengen. Ajoimme paluumatkalla Stonehengen kautta, tarkoituksena vain katsella sitä tieltä käsin menemättä sisälle. Vaan tietäpä ei enää löytynyt ainoastaan notkelmaan rakennettu katos. Vähän aikaa piti kyllä miettiä, että mitä ihmettä….  Koko Stonehenge oli kadonnut. Vasta kun annoimme periksi ja jatkoimme matkaa, jonkin matkaa ajettuamme näimme sen kaukaa valtatieltä. Stonehengen vierestä meni aiemmin pikkutie, josta laitos näkyi ihan hyvin, ja auton sai ilmaiseksi parkkiin. Nyt ilmaisuus on hävinnyt, tie on tukittu. Varmasti rahallisesti hyvä asia, ja ehkä ihan hienoa myös ympäristön kannalta. Mietin vain sitä, että mitä se vaikuttaa energioihin. Pakkohan sen on jotenkin vaikuttaa, kun paikka halutaan piilottaa muilta kuin maksavilta kävijöiltä.

Tukoksien puhdistussysteemi, jota opettelin, askarruttaa edelleen. En osaa sanoa toimiiko vai ei. Pitäis vissiin värvätä ihmisiä koekaniineiksi. Vähintäänkin itsen kanssa kai pitäisi jatkaa, mutta kun olen niin kahden vaiheilla koko asian kanssa. Lieneekö egon vastarintaa vai intuitiota? Ota tuosta selvä. Jotain luulen tapahtuneen omassa jutussani, jota Englannissa putsailtiin, mutta muutos ei ole niin selvä, että voisin hihkua innosta löydettyäni viisasten kiven heilurivastineen. Vielä en siis lisää tätä omaan hoitovalikoimaan, mutta ehkä ajan kanssa. Jos se oikeasti toimii, se voisi olla todella hyvä työkalu poistamaan niitä menneistä elämistä olevia tukoksia ja pelkoja yms, jotka haittaavat tässä elämässä. Tutkimus siis jatkuu.

Nyt pitää parhaansa mukaan palata normi arkeen mahdollisimman pian. Väsyttää vaan niin älyttömästi.  Eikö se pahin vaihe astrologisesti ole nyt juuri ohi? Aikamoista on monella ollutkin. Vaikka kuinka tietää, että kyse on viimeisistä putsauksista, ja on vain hyvä, kuna asiat nousevat esiin, ei se käytännössä ole ihan niin helppoa. Jospa elämät alkaisivat kuitenkin tästä rauhoittua taas ennen kesän seuraavaa rynnistystä.

Enkelikorteissa käskettiin sitoutumaan. Niin mihin, siipiveikot? No, äsken kun otin omilta sivuilta kortin, siinä käskettiin odottaa ihmeitä. Eli sitoudun odottamaan ihmeitä? Ei ihan niin helppoa kuin luulisi, mutta yritetään.

Kommentit

Muita juttuja

Energiaa voisi vaihtaa

Asioilla on puolia, eli idioottimainen käytös voi olla muutakin

Eikö joku muukin voisi joskus ymmärtää