Valmistautumista opekoulutuksiin


Atlantis-opekoulutuksen matksuja printtaan, ja etsiskelen kristallikalloja. Pistin ne johonkin ennen joulua, kun opekoulutukset loppuivat viime vuodelta, enkä ole tarvinnut ennen tätä. Dianan uudessa kirjassa on muuten ohje kristallikallojen ohjelmointiin, ja itse asiassa mietin, että taitaa sekin kuulua Atlantiksen juttuihin, eli voitais ottaa yhtenä harjoituksena.

Kun luin tuota harjoitusta, hitaalla olevat hoksottimet saivat ihmettelemään miksi ihmeessä pitäisi kristallikalloja ohjelmoida, mutta tajusin sen sitten hetken päästä. Meidän omat pienet ihmisten tekemät kristallikallot kyllä yhdistävät meidät myös niihin aitoihin ja alkuperäisiin, mutta jos haluaa vaikka yhteyttä oman heimonsa kristallikalloon tai Thotin kristallikalloon (jee, Thotin ohjelmoima, tuuletusta…),  voipi saada helpomman ja vahvemman yhteyden, kun kertoo aikomuksensa, eli siis ohjelmoi kallon sitä varten. Tai kai sen voi ohjelmoida vaikka mitä varten, mutta en nyt kyllä heti keksi mitään muuta.

Atlantis-koulutus on aina ihanaa, ja siitä se sitten opekoulutusten suma startaa tälle vuodelle. Vähän myöhään verrattuna pariin aikaisempaan vuoteen, mutta tämä vuosi taitaa olla aika hitaasti käynnistynyt muutenkin. Tai miten sen ottaa, puuhaa piisaa ja etäkurssit pyörivät ihan kiitettävästi. Orbejakin hupsahti tulkittavaksi isompi kasa kerralla, ja diplomatia in English vie myös aikaa. En oikein osaa vieläkään sanoa nätisti englanniksi, että tää ei ole hei orbia nähnytkään… Toisaalta kai se suht hyvin sujuu, huomasin, että Diana oli valinnut uutiskirjeeseen minun tulkkaaman orbikuvan.

Diana Cooper Foundation aiheuttaa hiukka päänvaivaa ja sotkee kalenteria. On muutama koulutus, joista toisen haluan käydä ja toinen pitäisi käydä ja sitten vielä yksi, joka kaikkien muiden mielestä pitää käydä. Näitten päivät tulee tietoon, vaihtuu, perutaan, ja niin edelleen. Ihan samaa sähläystä kuin täälläpäin maailmaa. Kalenterin sivu alkaa olla kohta puhki, kun vetelen viivoja ja pyyhin ja merkkaan ja poistan päiviä, puhumattakaan omista koulutuksista, joita sitten sijoitan jonnekin, ja muutan ja niin edelleen. Vaikka kuinka tietää, että asiat tapahtuvat juuri oikeaan aikaan – tai siis kun energia on oikea – välillä tuntuu, että jotain pysyvääkin voisi elämässä olla.

Niin, vaikka kyllä yksi pysyvä asia sai minut hikeentymäänkin. Tuli niin kamala ikävä Kajaaniin, että piti ihan puhua itselle vakavasti. Sehän on ollutta ja mennyttä, eikä pitäisi enää ilmaantua kuvioihin. Mutta näköjään on melkoisen pysyvä olotila, säännöllisin väliajoin. Onneksi Iisalmen ihme on vissiin tulossa tänne muutaman päivän päästä, se varmaan helpottaa kaukokaipuuta.  Kaverini lupaili auringonpaluukarttani perusteella, että maaliskuussa alkaa tapahtua ja pääsen reissuun, ja samaa lupaili numerologiakin, kun katselin kuukausia. Ei vaan hei vielä näy, ja tämä matkustamattomuus saa kohta hyppimään seinille.

Ja jos nyt tuntuu, että sekavia selittää, haluaa pysyvyyttä, reissuun ja mitä vielä, kaikkea samaan aikaan, niin ihan oikein on luettu. En ole ikinä tajunnut miksi asiat pitäisi tehdä toinen toisensa jälkeen, kun ne voi tehdä myös yhtä aikaa:).

Kommentit

Muita juttuja

Uskaltaisinko olla onnellinen

Tyhmyyttä ja tahdittomuutta, mutta nyt jo kultaista energiaa