Sinipohjaiset kengät ja muuta muutosta

Ollaan niin isojen muutosten äärellä, että ei ihme, että ahistaa yhtä sun toista. Niin hullulta kuin tämä maailmanmeno toisinaan tuntuukin, helpottaa, kun muistaa pari juttua. Kaiken on tultava esiin, enää ei ole muuta vaihtoehtoa. Kaikki pimeys, kaikki pelkoon perustuva, suuri ja pieni, on tultava valoon, jotta se voidaan puhdistaa. Pimeys palvelee aina valoa, ja vaikka välillä tekisi mieli tarkistaa onko mahdollisesti aprillipäivä, kaikki, mitä tapahtuu, auttaa meitä matkalla uuteen kultaiseen aikaan.

Mitä olen kuullut asiakkailta, kurssilaisilta ja tutuilta, on taas melkoista menoa monen elämässä. Niin muuten omassakin. Vaikka tietäisi periaatteessa jutut, kun kohdalle kolahtaa, menee silti hetki toipumiseen. Luultavasti vähän lyhyempi hetki kuin jollain muulla, mutta ei tää ihan virheetöntä viidennen ulottuvuuden suoritusta vielä ole omakaan elämäni.

On todella vaikea luopua asiasta, jota on halunnut ja toivonut, ja ajatellut, että se on se tapa, jolla tätä työtä teen. Varsinkin kun olisi mahdollisuus siihen, mutta lopulta sen toteutuminen kuitenkaan ei olisi minulle itselleni hyväksi. Aika kauan meni, ennen kuin tuohon asti pääsin, siinä tarvittiin paljon kavereita, tällä tasolla ja yläkerrassa, joidenkin tuttujen viisaita sivulauseita ja hyvin paljon itkua ja hammastenkiristelyä, kuvaannollisesti ja vähän oikeastikin.  Vaikka kuinka tietää, että jos asia on minun korkeimmaksi parhaakseni, se on automaattisesti kaikkien korkeimmaksi parhaaksi, silti varmaan tottumuksen voimasta tai sitten egon marttyyriasenteesta johtuen oli pitkään kova itseni uhraamisen tarve. Onneksi alkaa vähitellen helpottaa, ja alan uskoa, että on muitakin mahdollisuuksia.

Juu, ei mitään dramaattista, hommat jatkuu kuten ennenkin, oma maali on vaan toinen. Tai ehkä täsmällisemmin sanottuna toinen nopeammin kuin oletin. Sekin on kyllä hullua, muistatteko miten kävi Kosmisen hetken kanssa. Odotettiin, odotettiin, odotettiin ja ihmeteltiin, ja sitten se tuli, ja meni.  Ja sitten ihmeteltiin mitä tapahtui. Eli kun lopulta tulee se, mitä odottaa, se saattaa olla aika pieni hetki, ja muuttaa silti huomaamatta koko maailman. Reikikurssilaiset tunnistaa tuon taatusti. Muutaman minuutin jälkeen, kun reiki on avattu, mikään ei ole muuttunut, ja kaikki on muuttunut.

Nyt sitten ihmettelen miten tässä oman elämän muutoksessa suhtautuisin moneen asiaan. Kun muutos tulevaisuudessa on käsillä nopeammin kuin kuvittelin, tarkoittaako se käytännössä jotain muutoksia? Luultavasti, mutta on vissiin vähän ruosteessa nuo kuudet aivot, kun ei heti hoksaa. No, kurssit pyörii ja kirjoittamista piisaa, joten ehkä tuo tuosta selviää, kun vaan jatkaa hommia.

Näin muuten viime yönä ihmeellistä unta. Hankin uusia vaatteita, mm. sellaisen nahkatakin jossa oli hapsut. Hmm. Alkaako intiaanielämäni nostaa päätään? Mutta se ihana, ihmeellinen, outo juttu siinä unessa oli ihana sinisen topaasin värinen kangas, levy, mikä lie, joka piti laittaa kenkieni pohjiin. Sitten meni vähän pieleen, kun kullanmuru tulla tupsahti uneen ja halusi laittaa sen, ja meni vähän turhan tummaksi. Joka tapauksessa nyt mietin, mikä symboli tuo oli. Sininen oli sitä samaa,  mitä oppaani ja Lordi Kumeka käyttävät. Oisko siis käveltävä tällä pallolla heidän jäljissään? Vai maadoitus tulee heidän avullaan? Tai sitten pitää ostaa uudet kengät…:).

Hei, enää pari päivää ekaan pimennykseen, joka on osittainen auringonpimennys, ja uuteen kuuhun. Onko suunnitelmat selvillä?

Kommentit

Muita juttuja

Energiaa voisi vaihtaa

Asioilla on puolia, eli idioottimainen käytös voi olla muutakin

Eikö joku muukin voisi joskus ymmärtää