Onnellisuutta kehiin


Kehokurssi meni, kiitos osallisille. Monta pientä parempaa tapaa omaksuin itsekin sen myötä, sillä minä olen ilmiselvästi niitä opeja, jotka eivät ikinä ole valmiita, vaan oppivat kurssilaistensa mukana, milloin mitäkin sitten opinkaan… Kehokurssilta kaikkein eniten nousi esiin vanha juttu, jonka olin unohtanut jo aika päiviä sitten: onnellisena teemme itsellemme parempia valintoja.

Kaikki kehoa ja itseä kuormittavat ja jollain tavalla vahingoittavat valinnat teemme silloin, kun olemme peloissamme, väsyneitä, stressaantuneita, onnettomia… Onnellisuus ja ilo nostavat automaattisesti korkeampiin energioihin. Ehkä se on taas helpommin sanottu kuin tehty, mutta olen nyt muutaman päivän sattuneesta syystä muistutellut enkeleitä asiasta, pyytänyt apua, että huomaisin ilon elämässäni ja tuntisin sen, ja että enkelit auttaisivat minua olemaan onnellinen. Siipiveikot on kyllä hyviä, mieliala muuttuu aivan selkeästi, kun apua saa pyydetyksi.

Nyt vaan sitten mietin, miten voisin onnellisuutta kylvää myös lähimmäisten elämään. Näen niin selkeästi miten läheinen tekee itselleen huonoja valintoja, eikä pääse matalammista energioista selville vesille. On aina helpompaa nähdä muiden jutut kuin omat:). Juu, juu, tiedän, jokaisen pitää elää omaa elämäänsä. Siinäpä se koukku onkin, kun on annettava elää omaa elämäänsä mutta auttaa haluaisi. On ihan turha puhua, sillä asioita ei voi tajuta ennen kuin ne tajuaa, ja voin hyvin kuvitella, minkälaisen katseen saisin, jos menisin selittämään, että hei, sun pitäis ihan totta olla onnellinen. Onneksi on nuo enkelit, joita voi lähetellä. Olisi tosi kamala, jos ei voisi tehdä mitään, kun auttamishalu iskee.

Onnelliseksi ei voi tulla, onnellinen voi vain olla. Onnellisuutta ei voi suorittaa eikä ansaita. On se niin väärin. Tavoitteiden saavuttaminen tuo kivan piikin onnellisuuskäyrään, mutta jos se on ainoa onnea tuova juttu, energia hajoaa pian ja taas ollaan tavoittelemassa onnellisuutta.  Joillakin auttavat listat, kiitollisuuslista tai vastaava. No, ihan kiva, ja hyödyllistä aina välillä. Listaa väsätessä pitäisi kuitenkin tuntea aitoa kiitollisuutta eikä vain kirjoitella mekaanisesti, joten ei sekään ihmelääke ainakaan onnellisuuteen ole.

Ehkä kirjoitan itselleni ison huoneentaulun ja jääkaapin oveen lapun, ja vielä lompakkoon yhden: Mitä jos olisit onnellinen nyt? Ehkä se herättäisi huomaamaan, miten suhtautuisin asioihin onnellisena. Tai oisko Jos olisit onnellinen, miten valitsisit? Tai Herätys, onnellisuutta heti tänne!

Kommentit

Muita juttuja

Toisten oudot maailmat

Viestejä kalenteriin

Atlantiksen perintö