Liikaa liikkuvia osia

Elämäni, ja taitaa olla muutaman muunkin elämän teema tällä hetkellä. Olen mm. käyttänyt viidestä päivästä huomattavan osan hommaan, johon piti alun perin mennä pari tuntia. Yksi nettihotelli on muuten mainio, mutta kun ei niitä murusia saa kiinni kuin viesteillä, ja niihin vastataan kun ennätetään kaiken muun ohella. Lisäksi pienokaiset (olen ihan varma, että ne on jotain opiskelijanörttejä…) vastaavat hyvin yliolkaisesti ja keksivät ihan mitä tahansa, ettei tarvitse itse alkaa pähkäillä missä on vika. Ehkä se siitä, olen pistänyt Siriuksen teknologiaenkelit asialle, ja tänään ehkä, ehkä, voi jo jotain tapahtua.

Olen vihdoin alkanut saada valmiiksi asti Biz & Angels –kurssin uusia osioita. Juu, vain kuukauden tai noin myöhässä. Ongelmaksi ilmoittautui nyt sitten se, että sormet syyhyävät opaskirjasen tekoon, eikä kurssin. Ja tietysti siipiveikot huomauttelevat aina välillä, että kaipa olet testannut joka kohdan. No juu, ihan melkein ainakin. Osa on uutta oivallusta, jota kyllä aletaan kenttäolosuhteissa testailla ihan tuota pikaa, eli ainakin huomenna.

Runsaus-osiota mietin myös, ei tainnut olla aiemmin edes kurssiin kuuluvana sillä nimellä, en muista eikä jaksa tsekata. Se on kuitenkin melkoisen oleellista nykyisissä energioissa, sillä runsaus kuuluu korkeampiin energioihin, 5. ulottuvuuteen jo ihan alatasoilta asti, ja jos joku ei sitä ota vastaan tai ei halua ottaa vastaan, hänen energiansa eivät voi kohota niin korkealle kuin olisi mahdollista. Ja siitähän taas sitten seuraa monta hankalaa hommaa, kuten mm. energiavirtauksen tukkiminen. On olemassa heitäkin, jotka kokevat etteivät tarvitse runsautta yhtään enempää, mutta se on myös energioiden tukkimista, ja aika varmasti ajatusrakennelma perustuu pelkoon, kun tarpeeksi kaivellaan.

Kaverikin soitti, ja kaikenlaista liikkuvaa oli hänenkin elämänsä täynnä. Jäin miettimään sitä, miksi hänen(kin) omat juttunsa odottavat, kun pitää yhtä sun toista. Elämä on sitä aina välillä, mutta silti se ei ole suotavaa. En tiedä mikä se ratkaisu olisi, edes omalla kohdalla. Ehkä tärkeysjärjestys. Mikä on oma juttu, sen teen ensin. Pilkkominen, pienin ja vielä pienemmin askelin jutut To-Do-kirjaan, jolloin asiat edistyvät. Toimii ainakin itsellä, silloin kun moista teen. Ja sitten unohdan, ja lipsun ja luulen olevani korvaamaton. Mikä on tietysti totta, sillä minkä sille tekee, kun on niin mahdottoman pätevä:).

Huomasin jossain vaiheessa sanovani, että olemme siirtyneet energiatasolla anelusta saneluun. En tiedä mistä moiset sanat edes tulivat, mutta tunnistan kyllä totuuden. Jossain vaiheessa sitä on vain hyväksyttävä se, että ihan itse pitää edes jotain tietää eikä aina vinkua yläkertaan. Se ei tarkoita, etteikö apua saisi enkeleiltä ja mestareilta ja muilta valon kavereilta pyytää ja saada, vaan sitä, että yhä vahvemmin minusta meillä on vastuuta omasta tiestä. Ois se vaan niin somaa edelleenkin, jos aina voisi pyydellä, että kertokaa, enkelit mitä minun pitäisi tehdä… En tiedä onko tuosta koskaan ollut minulla mitään hyötyä, minun kaverit kun on enempi sitä Mitä siinä valitat, mene ja tee -sorttia… Olen kuullut, että joillain on lempeämpiä versioita, mutta kullekin tarpeensa mukaan kai.

Ai niin, kiinalainen uusi vuosi tänään. Iloitkaa ystävät, olemme siirtyneet apinan aikaan! Vauhtia piisaa...

Kommentit

Muita juttuja

Muutos on hyvästä, muutos on hyvästä, muutos on hyvästä, muutos on hyvästä…

Lyhyempi kuin kanan lento

Merlinin luo