Kaapissa on kylmä

Jotain on saatu aikaiseksikin pitkinä (ja kylminä) päivinä etelän mailla. Enkelien kanssa tai ehkä katsellessa on kiskottu hiuksia urakalla, ja Metatron ja Gabriel paukuttaa päähän jo vähän kovemmalla voimalla, kun ei meinaa mennä perille. Tänään alkoi jo hihityttää, kun vähän aikaa piti miettiä onko arkkienkeli Roquielin retriitti Ulurun yläpuolella vai sisäpuolella vai pinnalla. Ongelmansa kullakin, mutta enkeliopejen opena pitää pohtia moistakin.

Ihan pikkuisen sai tänään pistää nenäänsä pihalle. Suomalaiselle ei tuo ilma nyt kovin kummalliselta vaikuta, ihan normi sadetta, paistetta ja kovaa tuulta, mutta tietysti täällä asuville se on kovaa talvea. Ulos ei siis millään voi mennä, vaan parempi olla mökissä, jossa ei ole lämmitystä eikä aurinkoenergialla toimiva vedenlämmityskään oikein pelitä. Onneksi saivat kahden miehen voimin tukkeutuneen keittiön viemärin toimimaan ainakin toistaiseksi. Kiva oli olla auringossa, sen aikaa kun siitä pystyi nauttimaan. Aina tää pakkasen ja lumen voittaa minun mielestäni.

Ennätin eilen laittaa pari kurssiakin nettisivuille. 12 säteen kautta aletaan kulkea maaliskuussa, ja lohikäärmeet hyppää kehiin vielä ennen sitä, jo helmikuun puolivälissä. Toivon mukaan kaikki hitaat hoksaajat nyt tajuaa, että ilmoittautuminen on menossa, sillä kun se on ohi, se on ohi. Muitakin päätöksiä on tehty, josta johtuen piti vähän selkiyttää Diana Cooper Foundationin opettajakoulutuksia. Nyt on nekin netissä, jo syksyyn asti.

En tiedä mikä energia on voimissaan, mutta vähän on sellainen oksat pois –olo, enkä jaksa ootella asioita kovin kärsivällisesti. Enkä myöskään suhtautua toisten kitinöihin yhtään sen kärsivällisemmin. Kaikilla on asioita, putsattavaa, esteitä ja vaikka mitä. Sou vot, eli elämää ei voi jättää kesken siksi aikaa, kun ne poistuvat. Ja sitä paitsi poistuvat nopeammin, kun ei jää jumittamaan ja pyörittämään niitä aina vaan uudestaan.

Ihan kirjaimellisesti tämän talon kaapeissa on kylmä. Auringon pilkistäessä huone vähän lämpenee, mutta sitten kun pitäisi mennä vessaan tai nukkumaan tai ottaa kaapista jotain, onkin aika vilpoisaa. Olen koko ikäni ollut sitä mieltä, että kesämökkiolosuhteet on jotain, mitä ilman voin mainiosti olla, eikä ne täällä muilla mailla ole sen mukavampia.

Susanne sanoi eilen, että lumi on tulossa lähemmäs, mutta kyllä kesti kauan havaita se. Jossain Troodoksen korkeimmilla vuorilla näkyi luminen läikkä, joka on kuulemma laajentunut. Eipä se täällä alempana vaikuta muuta kuin että tuuli on tosi kylmä. Meren rannalle olisi ihana päästä, sillä aallot oli tajuttoman kokoisia, ja meri ihanan vihreän ja valkoisen sekoitusta. Juuri äsken lopetettiin tämän päivän urakka, joten aika epätodennäköiseltä vaikuttaa.

Nyt kun vielä noi serafit ja kerubit suvaitsisi jotain infoa antaa tulevasta, oisin aika innoissani, tai ainakin tyytyväinen. Kyselyjä on tullut kovasti, mikä on tosi kiva. Sen verran varoitusta kuitenkin, että serafien koulu tai mikä lie yliopisto ei ole tarkoitettu aloittelijoille, vaan heille, joilla on vähintään muutaman vuoden kokemus energioiden kanssa työskentelystä, ja sittenkin voi olla, että yläkerta ilmoittaa, että tämä koulu ei ole sopiva. En usko, että tähän tulee isoa porukkaa, vaan sittenpä tuon näkee. Kun nyt ensin kertoisivat jotain, että saisin infon nettiin. Ja juu, tiedän, oma vika, kun ei ole energiat eikä aikataulu siinä kunnossa, että voisin infoa ottaa vastaan. Siksipä olikin tosi ihana, kun mestarit suostui kertomaan tulevasta 12 säteen koulusta.

Kommentit

Muita juttuja

Selvittiinpä siitäkin

Ei jaksa… tai ehkä kuitenkin pitäis, koska Atlantis kutsuu

Maatähden muutosta