Tim muuttaa minun maailmaani

Ihan on otsikko kohdillaan. Kun tapasin Tim Whildin Helsingissä perjantai-iltana, käyttäytyminen muuttui laakista. Vähän pelkään, ettei se palaa ennalleen, mutta katotaan nyt.

Minä Olen –messut meni, ja huomasin, että Mäntsälän rinsessa on paljon parempi vääpeli kuin minä. Minulla menee hermot, kun pitäisi mennä jo tms, ja ihmiset jahkaa eikä halua muka ymmärtää, tai kun on kymmenen jonossa saamassa Timiltä omistuskirjoituksen kirjaansa, ja joku vaan päivittelee omiansa… Sitten nappaan kirjan lähimmän kädestä ja työnnä Timin nenän alle, että tajuais toopekin häipyä tai sanon HYVIN kovalla äänellä, että Tim, NYT mennään. Anne sen sijaan sanoo asioista ihmisille suht nätisti mutta niin napakasti, että parhaimmillaan näimme, kun yksi ihminen hyppäsi kymmenen senttiä pelkästä hätkähdyksestä. Tuon kun oppisi.

Tim on aivan mahtava. Ihana, mukava, huumorintajuinen ihminen ja aivan loistava puhuja. Tykkäsin tosi paljon hänen ilmaisluennostaan, jossa siinäkin oli mahtava energia. Mutta sitten, kun oltiin workshopissa ja päästiin kunnolla asiaan, alkoi melkein sukat pyöriä jaloissa energiapyörityksessä. Arkkienkeli Christielin energia oli aivan huikea! Lohikäärmeet normaaliin tapaan omia ihania itsejään, ja 9. ulottuvuuden yksisarviset puhtaissa energioissaan… Ei voi muuta sanoa, kuin että on aivan loistavaa, että Tim on tulossa pian uudestaan, ja tällä kertaa ilmeisesti Jyväskylään jo kesäkuussa.

Tim kantaa Atlantiksen ylipapin Thothin energiaa, kuten varmaan kaikki tietävät. Minä olen hengaillut Thothin kanssa jo Atlantiksella, joten siksikin oli tosi hienoa saada tavata Tim. Ja normaaliin skeptiseen tyyliini tietysti tarkistaa ihan ite onko se energia sellaista, kuin on sanottu. Juu, on se. Joten Thothin kanssa taas yhteistyössä, mitä nyt muutama elämä jäi välistä pois. Tai mistä tuotakaan tietää, mutta en muista väliltä ainakaan nyt mitään.

Tim sanoi, ja sanoo, että ei olisi pärjännyt ilman Annea ja minua. Me taas ei oltais pärjätty läheskään ilman Paulia, joten kiitos myös kokille:). Ihana Eeva, Minä Olen –messujen vapaaehtoistyöntekijä, oli kanssa suurempana tukena kuin ehkä itse tajusi. Vähän mätti maailman perjantaina väsyneenä ja nälkäisenä ja järjestelyjen ollessa vieläkin arvoitus, mutta Eevan avulla asiat nytkähti eteenpäin, ja siitähän sitten kaikki rullasi suht hyvin. Ei tarvittu kuin Mäntsälän rinsessan vääpelijuttuja ja asiat alkoi hoitua.

Oli tosi hienoa tavata niin paljon tuttuja, ja niin paljon heitä, jotka ovat olleet vain nimiä etäkursseilla. Ihmiset tuli varta vasten juttelemaan, että lukevat minun blogiani, ovat minun kursseillani yms. ja se oli tosi ihanaa. Kiitos kaikille kehuista ja tapaamisista, oli tosi hienoa.

Niin, se käytöksen muutos. Kun tapasin Timin, halasin häntä heti. Kaikki tietää, etten ole mikään halailija, joten se oli täysin ällistyttävää jopa minusta. Luulen, että myös Timistä:). Sen jälkeen sitten halasin suurin piirtein jokaista tuttua ja kurssilaista, jotka tuli esittäytymään. En ihan kaikkia, mutta montaa. Enkä siis todella koskaan halaile ketään… Hyvä etten sentään poskisuukkoihin asti ehtinyt…

Toinen outous oli se, että minähän olen yleensä se, jolla on kamera kädessä koko ajan. Nyt vain istuin ja ihmettelin ja otin vain muutaman kuvan. Outoa… Lisäksi sekin oli outoa, että ostin kristallikallon. No, toisaalta tietysti ei, mutta en ole sitten ikipäivinä kuvitellut haluavani vaaleanpunaista ruusukvartsikalloa. Timillä oli  mukana muutama ruusukvartsiyksisarvinen, jotka löysi kotinsa nopeasti. Lisäksi hänellä oli aivan mahtava iso kristalli, mutta sitä ei suostunut myymään. Ja uskokaa, minä kysyin.

Ruusukvartsikallo oli Timillä mukana työkaluna luennoilla, pitämässä yllä energiaa. Mietin sitten lauantai-iltana joutessani, kun en taaskaan nukkunut, että oiskohan se sittenkin tulossa minulle. Olen aina halunnut kirkkaan vuorikristallikallon, joten vierastin sitä vaaleanpunaista, mutta kun sitä ajattelin, tuli niin selkeä viesti, että älä nyt taas sekoita juttuja. Rajaton rakkaus ei ole kynnysmattojen puuhaa, joten ruusukvartsikallo, joka oli Atlantiksella Rakkauden temppelissä, on aivan yhtä voimakas kuin kaikki muutkin kallot, ja varaukseton rakkaus on se tie, jota meidän kaikkien on kuljettava. Ja vähän vielä muutakin tuli sellaisella voimalla, että suurin piirtein vedin unisena kättä lippaan, että näin teemme. Sitten menin heti aamulla kysymään Timiltä onko kallo myytävänä, ja jos, niin minä otan sen välittömästi haltuuni.

Illalla sitten kun olin vihdoin kotona, istuskelin kristallikallon kanssa jonkun aikaa. Yöllä näin hyvin selkeitä unia Gordon Ramsaysta, joka yritti opettaa mulle jotain… Gordon on ollut mun unissani ennenkin, ja olen sitä mieltä, että joko arkkienkeli Gabriel tai joku minun oppaistani käyttää hänen hahmoaan, jotta tajuaisin, että nyt opit, taikka alkaa asiat hankaloitua. En kyllä yhtään muista mistä oli kyse, mutta kaipa tuo perille meni, toivon mukaan.

Nyt sitten paluu arkeen, tärkeimmät sähköpostit menemään, ja sitten pitäisikin alkaa miettiä seuraavaa reissua. Perjantaina taas kohti etelää, ja vielä etelämmäs, Lissaboniin. Sitten kun tulen kotiin, alkaakin tämän kevään opekoulutukset pyöriä, joten eipä tuu taas vapaa-ajan ongelmia.

Kommentit

Muita juttuja

Energiaa voisi vaihtaa

Asioilla on puolia, eli idioottimainen käytös voi olla muutakin

Eikö joku muukin voisi joskus ymmärtää