Kiitos vastauksista, joita en ole tajunnut, ja asioista, joita en ole saanut – ja kaikesta muustakin

Olen suomennellut masteropettajien manuaalin loppusivuja, kurssisuunnitelmia. Taas näin ja muistin, miten kaikki on niin mielenkiintoisia, että melkein jo pistelin uusia opekoulutuksia kalenteriin. Diana Cooper Foudandationin opettajakoulutukset on ihania, mielenkiintoisia, hauskoja, energioita avaavia, tuo mestarit, enkelit ja muut valonauttajat hurjan paljon tutummiksi ja ovat iso harppaus eteenpäin jokaisen omassa elämässä. Ja näin masteropen näkökulmasta tapaa vielä kivoja ihmisiä:).

Muutama vuosi sitten - onko siitäkin jo niin kauan… - Ylösnousemus, ylösnousseet mestarit –opettajakoulutuksessa blondi kuljettaja kysyi Dwjhal Kuhlilta mestareita kanavoitaessa yhtä juttua, ja vastaus oli, että kysymys on väärin aseteltu. Kiitos kaverit, minun oppaitani ilmiselvästi:). Blondi ja minä oltiin vähän ymmyrkäisinä, mutta pääasia minua nauratti, koska vastaus oli niin tyypillinen minun oppaille. Mutta nyt vihdoin tajusin tässä yksi päivä, että hei, nyt ymmärrän mitä DK tarkoitti. Kauan kesti, koska joskus on piuhat hitaalla.

Vaikken aio avata koko tarinaa, juttu on ajankohtainen minulle, koska vihdoin olen siinä pisteessä, että tajuan miksi kysymys oli väärin aseteltu. Ja yleisesti ajankohtainen siinä mielessä, että emme aina tajua koko kuvaa. Itse asiassa emme taida koskaan täällä kehossa tajuta koko kuvaa. Kannattaakin aina kaikkiin toiveisiinsa ja luomistyöskentelyyn pistää vakuutus mukaan, eli vaikka lause ”Tämä tai jotain parempaa kaikkien korkeimmaksi parhaaksi, kiitos.”. En tiedä mikä olisi hyvä vahvistuslause kysymyksiin liitettäväksi. Ehkä vaikka ”Kiitos, kun vastaatte niin, että ymmärrän ja pääsen eteenpäin tässä asiassa parhaimmalla mahdollisella tavalla.” Tai jotain vastaavaa.

Kysymykset kun on joskus oikeasti väärin aseteltuja, koska kysymme väärää asiaa. Siksi joskus tuntuu, ettei vastauksista tule hullua hurskaammaksi. Mistähän tuokin sanonta muuten tulee? Joka tapauksessa, joskus tuntuu, että ihan tälläkin tasolla on joskus tekemistä, että osaa vastata kysymyksiin, jotka perustuvat vääriin käsityksiin. Ei ihmisen uskomusmaailmaa voi mennä muuttamaan sanelemalla, jokaisen on oma tiensä kuljettava, mutta kun vastauksen pitäisi olla sekä kunnollinen että rehellinen ynnä auttaa eteenpäin, joutuu joskus miettimään. Taatusti miljoona kertaa hankalampaa yläkerran kavereilla, kun me täällä pienten juttujemme kanssa pyörimme ja uskomme, että maa on litteä. Noin esimerkiksi.

Mietin tässä äskettäin myös kaikkia niitä asioita, mitä olen vuosien mittaan halunnut. Kiitos Luoja, etten niitä saanut. Tällä ymmärrykselläkin tajuaa, että oltais menty niin metsään kuin vain voi. Silloin sitä ei millään oikein jaksanut ymmärtää, vaikka kuinka yritti ajatella, että tämä on sitten varmasti parhaaksi. Kiitos enkelit, kun piditte huolta, kuten esimerkiksi kymmenen vuotta sitten, kun hain yhtä työpaikkaa. Vaikka oli aika selvä, että paikka oli minun, viimeiseen haastatteluun pyysin enkeleiltä apua ja mokasin haastattelussa niin, että ulos tullessa ihmettelin mitä tapahtui. Vastailin kysymyksiin ihan älyttömyyksillä, ihan eri tavalla kuin normaalisti. No, enkelit voi auttaa ihmeellisillä tavoilla:). Nyt olen kiitollisuudesta kaksinkerroin, etten sitäkin paikkaa saanut, sillä elämä olisi ihan erilaista enkä ikinä olisi tehnyt niitä asioita, mitä tuonkin tilanteen jälkeen on elämään tullut.

Mietinkin sitten sitäkin, että mitenkähän on niiden asioiden kanssa, joita tänään haluan. Ehkä tänään ongelma on paremminkin siinä, etten halua kovasti mitään. Olen ollut niin kiireinen jo pari vuotta, että lähinnä kyse on reagoinnista, vaikka tietysti enkelit ja muut valon kaveri jeesaa, että pysytään oikeassa kurssissa. Näissä energioissa on kuitenkin itsekin jotain suuntaviivoja päätettävä, sillä olemme mestaruuteen matkalla kaikki. Kuulostaa tietysti aika hienolta ja toisaalta myös pelottavalta, ai minä vai… Mutta ei tarvi hämääntyä, valmis mestari ei tarvi olla vielä pitkään aikaan, jos ei tahdo.

Yhä enemmän kuitenkin, kun oma energia värähtelee yhä korkeammalla jokaisella, meidän on hyväksyttävä vastuu omasta elämästä. Transform Your Life/Muuta elämäsi –koulutuksen manuaali on suomentamis- ja kirjoittamisvaiheessa (juu, ei mitään kiirettä, puolitoista viikkoa aikaa…), ja sen myötä tulee taas oivalluksia ja huomioita tehtyä. Olen lähipiiriä katsellessa hymyillyt itsekseni mm. sitä tosiseikkaa, että jokaista uhria kohti on pelastaja, ja toisinpäin. Kumpikin tarvitsee toistaan, jotta energia pysyisi jumissa. Lisäksi jokaisen pikku pelastajan sisällä asuu vielä pienempi uhri. Ehkä on paras, etten edes ala marttyyreistä joita jokaisen meidän sisällä piilee melkoisen varmasti:).

Kommentit

Muita juttuja

Kantaisko siivet

Muuttaisko Tuusulaan vai vaihtaisko nimensä

Uusi aika ois sit vissiin täällä – kursseja Kultaiselta Atlantikselta