Enkelien valomerkit

Luin kesken olevaa enkelikirjaani, ja jostain silmiin sattui sanat enkelien valomerkit. Piti ihan vieritellä takaisin ja tarkistaa olenko kirjoittanut sellaista. No en ole, mutta jostain syystä se eteen tuotiin. Oisko siis siipiveikoilla joku juttu, jonka haluavat läpi?

Enkelikirja, se ensimmäinen, oli jo melkein valmis, ja sitten menin taas tyhmyyttäni kysymään yläkerrasta mitä vielä. Sitten tuli semmoinen lista täydennystä, että vähän aikaa saa vielä naputella. Ensimmäinen se kirja on siksi, että itse asiassa olin kirjoittamassa ihan toisenlaista enkelikirjaa, mutta tämä perusteos tuppasi väliin. Ensin rakennetaan pohja, ja sitten vasta jatko, väittivät kaverit, vaikka minusta ihan hyvin voisi aloittaa kohdasta kahdeksan ja puoli. Noin kuvaannollisesti.

Tämä kesä on avannut kyllä silmiä myös sille, miksi juuri tuo kirja on työn alla. Olen niin hörhöjen ympäröimä, että en aina tahdo muistaa, että maailmassa ja vielä Suomessakin on paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä mistään mitään, enkeleistä, energioista tms puhuttaessa. Tietohan ei sinänsä merkkaa yhtään mitään, ihminen voi elää vaikka kuinka henkistä elämää tuntematta yhtään sanastoa tai tietämättä yhtään käsitettä. Enkeleiden kanssa kuitenkin ehkä jonkinlainen perusta voi olla tarpeen, joten siksi kai tuota kirjaa on nalkutettu ja kehotettu ja patistettu tekemään. No tehdään, tehdään, ja sitä nopeammin mitä vähemmän tuotte siihen lisää. Jotain pitää säästää siihen seuraavaan.

On tietysti aivan älytöntä kaiken keskellä käyttää aikaa kirjan kirjoittamiseen, mutta se on kuitenkin nyt se ykkösjuttu. Jotain pitää saada valmiiksi asti, sillä keskeneräisiä ja uusiakin juttuja on ihan riittävästi. 17.koulu olisi tietysti järkevästi ajatellen se, mihin pitäisi panostaa, ja sen kanssa olenkin puuhastellut, ja jatkan taas ihan kohta. Nyt kuitenkin ensin yksi asia valmiiksi, ja sitten jatketaan koulun kanssa.

Olen ollut koulutuksessa myös itse, tuntuu, että yöt menee ihan koulun penkillä istuessa. Tai ehkä paremminkin haahuillessa. Kaikki muut opiskelee ja istuu paikallaan, minä olen aina jossain muualla ja tulen paikalle vasta kun alkaa olla kotiinlähdön aika. Siis melkein samalla lailla kuin olen koko ikäni opiskellut tälläkin tasolla. Asiat oli aina niin yksinkertaisia minusta, että piti keksiä muuta tekemistä päivien ajaksi, etten olisi häiriköinyt muita.

Enkelien valomerkit voisi kyllä olla ihan oikeastikin kirjoittamisen arvoinen. Täytyykin tarkistaa olenko maininnut asiasta enkelien merkeistä puhuttaessa, kyllä varmaan. Itselläni alkaa hyvin tyypillisesti valoshow heti illalla, kun laitan silmät kiinni. Vaikka en usko, että siitä oli kyse. Voisiko siis olla niin, että enkelit myös valaisevat sen, mikä on merkityksellistä? Ainakin ne tekevät niin kun katselee sisäisillä silmillä, joku kohta valaistuu, ja se on sitten se, mikä pitää huomoida. Kaipa tuo voisi toimia myös ihan livenä. Pitääkin kokeilla heti tänään, kun alan juosta asioilla. Valaistukoon se, mikä on oikea valinta, kiitos valon enkelit.

Kaikki haluaa tietysti tietää miten remontit etenee. Tai sitten kaikki on kuollakseen kyllästyneitä asiaan - kuten myös minä. Keittiö on yksiä kaapinovia (ja kaapin takaseinää) vaille valmis. Siivouskaappi on luotu - ensin ne pojat hävitti entisen mutta unohti rakentaa uuden. Ainoa juttu on, että siihen ei kuulemma tule yhtään hyllyjä. Ilmiselvästi tarkoitus on siivota pelkällä vedellä, mikä on varmasti hyvin ekologista. Parvekkeella on häärännyt joku tyyppi jo päivien ajan, tulee ja menee. Ja kyllä, esitetyistä epäilyksistä huolimatta hän käyttää sutia. Eikä mitään isompaa vehjettä. No on miehellä myös tela, jota heiluttaa välillä, mutta maalisuti siellä useimmiten heiluu. Joten ehkä pian saan olohuoneesta parvekekamat parvekkeelle, ja olohuoneen kuntoon. Ehkä pian myös alistun siihen, että kaapit on mitä on, ja alan laitella tavaroita kaappeihin. Olen nimittäin suurimmaksi osaksi vain tuijotellut noita kaappeja, ja yrittänyt tajuta mitä mihinkin ja missä järjestyksessä, sillä ainakin minulla tavaroilla on taipumus jäädä sinne, mihin ne laitetaan. Väliaikaisuus ei oikein toimi. Se sen sijaan toimii oikein hyvin, että ensin mietin aikani ja sitten kyllästyn ja tyrkin kamat ihan mihin tahansa, pois jaloista. Ja sinne ne sitten jäävät.

Kommentit

Muita juttuja

Uskaltaisinko olla onnellinen

Tyhmyyttä ja tahdittomuutta, mutta nyt jo kultaista energiaa