Aina väärässä huoneessa


Niin monta isoa asiaa on menossa kerralla, että unen kautta tuleva opastus on sanoisinko mielenkiintoista. Olen niin tottunut joka ilta kohdistamaan unen ajan johonkin koulutukseen, hoitoon tai palvelutehtävään, että kun en itse määrittele mitä ja minne, alkaa arveluttaa koko nukahtaminen.

Viime yönä olin isossa hotellissa, konferenssikeskuksessa, missä oli sitten luentoja sun muita. Mitään uutta siinä, noitahan on, kun koulutuksissa käy. Mutta mietin vain sitä, että tarkoitus oli yöpyä siellä kuusi yötä, ja sain listan huonenumeroista. Joka yölle eri huone. Vitsi oli siinä, että olin aina väärässä huoneessa…

Minun mielestäni unet ovat suhteellisen totta. Kun tapaat ihmisiä, tapaat ihmisiä oikeasti, teet töitä, opit, ja milloin mitäkin. Asiat voivat pukeutua unen vähän epätavalliseen kuvamaailmaan, mutta harvoin enää nykyään tulee sellaisia unia kuin ennen vanhassa energiassa, jossa niitä piti unikirjojen ja symbolien kanssa tutkia. Ehkä kyse on myös unien kanssa siitä, että sen saat mihin uskot.

Uskomukset ja käsityksemme maailmasta kun luovat maailmaamme, ja aina vain tehokkaammin. Uskomukset ovat kyllä vihoviimeisiä, kun ei niitä edes tajua omaavansa. Toisaalta voi aina katsella elämäänsä ja kysyä mitä uskoo sellainen ihminen, joka on luonut tällaisen tilanteen. Vastaukset voivat olla todella mielenkiintoisia.

Jos niitä haluaa huomata, tietysti. Sillä monet ovat niin oman maailmankuvansa ja uskomustensa lumoissa, että kaikki jopa päinvastaiset todisteet sovitetaan omaan maailmankuvaan. On aika kamala, että sellaisia on myös isoissa rooleissa ympäri maailmaa, mutta toisaalta, jokaisella maalla on sellaiset päättäjät kuin sen kollektiivinen energia on. Ei siis ihan hirveesti kannata ruikuttaa hallituksesta edes täällä, parempi vain nostaa värähtelyä ja keskittyä hyvään. Sillä ne asiat muuttuu, ei haukkumalla ihmisiä tai päätöksiä. Niin vain lisää energiaa sille, mitä et halua.

Käyn itse omia kurssejani tällä hetkellä ihanaisten kurssilaisten kanssa kaiken muun ohella. Serafinan opisto II on kyllä ollut mielenkiintoinen. Hienoa, kun ihmiset ovat lähteneet toteuttamaan joskus hämmentäviäkin tehtäviä. Tarkoitus on kyllä sitten selvinnyt, kun on päästy eteenpäin, joten ehkä sen kakkosjakson päämäärä alkaa tulla esiin. Mikä on tietysti oman mestaruuden maadoittaminen ja käyttöön otto.

Oman sielun näköinen elämä on minulle itselle jostain syystä hankalampi. Teen tehtäviä ja kuuntelen visualisaatioita, mutta vähän ottaa lujille. Luulen, että se liittyy siihen, että on vaikea kohdata asioita, joita on siirtänyt tai ehkä vaikea nähdä miten paljon edelleenkin siirtää omia asioitaan. Ääh. Oliko pakko keksiä moinen kurssi…

Lohikäärmeet ovat olleet kovasti aktiivisia, ja mitä enemmän niiden kanssa touhuan, sitä paremmin  tajuan miten vähän me edelleenkin niistä tiedetään. Elementtien lohikäärmeet ovat mahtavia, ja kun tajusin kirkkaasti, että omani on sekoitus tulta ja ilmaa, ymmärsin senkin miksi lohikäärmeet tuntuvat minusta niin huimapäiltä. Tuli-ilmalohikset kun ovat varsinaisia rämäpäitä, yllyttävät ja pistävät vauhtia, kun itse vielä vähän empii. Ihan oikea lohikäärme minulle, ilman muuta.

Mutta kiehtovimpia tällä hetkellä ovat minusta planeettojen lohikäärmeet, Andromedan, Siriuksen, Neptunuksen ja Plejadien. Nämä ovat neljä ylösnousemusplaneettaa, tähdistöä, mitä lienevät. Eli siis Maan kanssa kimpassa, auttaen meitä ja planeettaa ylösnousemustiellä. Ilmankos lohikäärmeetkin ovat vallan loistavia. Lisäksi planeettoja sun muita tähtisysteemejä on vaikka kuinka, kuten on lohikäärmeitäkin. Nykyään kun kuulen sanat Lyyran tähtiportti, alan pomppia innosta. Kaikkea loistavaa sieltä tulee, mutta ihan en vielä tiedä miksi saan innostuskohtausksen jo pelkistä sanoista...

No, onneksi saan kursseille jakaa ihmetystäni ja oivalluksiani. 17. koulussa on lohikäärmekoulun I osa valmiina, ja II ois tarkoitus tulla nyt vielä tammikuussa. Jos ehdin, nyt näyttää vähän hankalalta, mutta ehkä se siitä. III osa tulee sitten keväällä, ja sitten alkaa olla lohiksista tietoa ihan kiitettävästi. Sen jälkeen voisinkin aloittaa pitkään kypsyttelemäni Atlantis-yliopiston lohikäärmemestari-koulutuksen:).

Kommentit

Muita juttuja

Uskaltaisinko olla onnellinen

Tyhmyyttä ja tahdittomuutta, mutta nyt jo kultaista energiaa