Kiitos Diana ja Merlin, oli kivaa

On niin paljon kaikkea, että ei oikein tiedä mitä tapahtui ja mitä siitä seuraa. Hupaisaa Minä Olen –messuilla oloa, en kerinnyt ottaa kuin muutaman kuvan, ja nekin on vain meistä opeista ja Dianasta. Muutenkin oli aika kiirusta ja osin rankkaa. Oli myös paljon hienoja kohtia messuviikonloppuna, mutta itselle yksi parhaimpia oli Merlinin mukanaolo. Diana oli sitä mieltä, että luultavasti minä vetäisin hänet mukaan koko salin visualisaatioon messuilla, koska hän tuli sitten vielä myöhemmin meidän masteropejen juttuun.

Aika ihana, jos ja kun niin oli, sillä meillä on Merlinin kanssa joku juttu. Ei ollenkaan sellainen juttu kuin monen muun mestarin, Djwhal Kuhlin ja Kuthumin ja vähän Kumenkankin kanssa, jossa opastusta tulee ja minä pistän hanttiin. Ei, Merlinin kanssa on jotain muuta, mikä ei ole vielä kunnolla lähtenyt käyntiin. Ehkä kesällä tuleva koulun tapaaminen Merlinin ja kuningas Arthurin maisemissa avaa taas uutta. Jos olet nähnyt sen Tim Whildin videon, jossa Tim huokaisee helpotuksesta, kun pääsee Suomeen, tiedät miltä minusta tuntuu, kun Merlin ilmaantuu paikalle.

Ihan kivat messut, Minä Olen Helsingissä. Ihana Eeva järjesti ja hoiti kaiken juuri niin kuin lupasi ja oli sovittu, ja jotkut muut tutut taas toimivat ihan kuten ennenkin. Oli hauska nähdä monia kavereita, ja tavata Diana Cooper Foundationin opeja. Osa ehti luennolle ja osa vielä workshoppiin, ja ne olivat mahtavia. Vaikka kuinka tietää jutut, on silti melkoisen erilaista, kun Diana pitää visualisaation ja vetää energiallaan koko porukan korkeampiin energioihin.

Kuten monet muistavat, itsenäisyyspäivän jälkeen viime vuonna luotiin valoallas Suomen ylle. Jennin ja Sarin kanssa puhuttiin Dianalle siitä energian noususta, joka oli aivan selvästi havaittavissa itsenäisyyspäivän aikaan, ja tietysti valosta, jota Suomen enkeli käyttää altaasta kaikkien hyväksi. Diana sanoi, että jos aikaa jää, tehdään workshopissa portaali Suomea varten. Ja niin me sitten tehtiin.
Ehdotuksia paikaksi tuli monia, ja jos olisi ollut aikaa, olisimme voineet tehdä niihin kaikkiin portaalin. Se oiskin ollut aika hienoa. Nytkin kuitenkin tuli melkoinen energiajysäys luotua Hämeenkoskelle. Hämeenkoski siksi, että aa sitä ehdotettiin ja bee siksi, että yksi Foudantionin opeista on jo vuosia tehnyt valotyötä siellä. Se on valmistellut paikkaa suurempaa valoa varten.

Kuten Dianan ja Timin kanssa aina käy, ihan tarkkaa muistikuvaa ei ole jutuista, koska oltiin niin korkeissa energioissa. Lohikäärmeiden kanssa sitä tehtiin, ja ainakin valkoisia lohikäärmeitä, yksisarvisia ja enkeleitä oli mukana menossa. Arkkienkeli Gabriel muistaakseni myös antoi portaaliin timanttienergian. Aika hienoa oli sekin, että kun portaali avautui, sieltä loikkasi valkoinen leijona. Valkoiset eläimet kantavat Kristusvaloa, ja valkoiset leijonat edustavat luottamusta ja uskoa, ne ovat valmiita säteilemään valoaan näkyen kaikkialle. Ihan kuten Suomen on tehtävä, ainoana tulevana viidennen ulottuvuuden maana.

Diana puhui moneen kertaan sekä meidän omassa porukassa että laajemmin siitä, miten valtavan tärkeä rooli Suomella ja meillä on, miten erityisiä me ollaan ja että saamme koko ajan korkeinta mahdollista valoa Pohjoisnavan portaalista. Lisäksi meidän metsät ovat yhteydessä useisiin tähtijärjestelmiin ja tuovat viisautta ja valoa niistä. Eli eikun metsään, juuri siihen, joka kutsuu, sillä silloin yhdistyy juuri sinne planeettaan tai tähdistöön, joka on itselle tärkeä.

Oli valtava etuoikeus saada Dianalta tukea suunnitelmille ja menossa oleville projekteille. Ja Diana teki vielä korttitulkinnan meille kaikille mastereille, aika hienoa sekin, saada Dianalta tulkinta ja kanavointia:). Kun aikaa jäi sunnuntaina ennen messuille menoa, Diana piti vielä meille kolmelle ikioman visualisaation. Olo oli ihan Mikä maa, mikä planeetta... Vastaus on tietysti Kultainen Atlantis ja Saturnus ja Plejadit:). Oli se vaan jotain.

Nyt sitten kiiruusti Diana Cooper Foundationin uudistusten käytännön toteutusta, omien kurssien loppuun valmistelua – niitä jo ootellaan, tiedetään, tiedetään, ihan pian…. – ja siinä sivussa kirjoitetaan pari kirjaa loppuun ja julkaistaan ne ja vielä yksi muu, ja varmaan oli jotain muutakin vielä oottamassa. Ai niin, 17. kauppa ja 17. koulu kaipaavat hiomista, koska päivitetyt tekniikat on taas kerran vinksauttaneet juttuja, ja Seitsemastoista-nettisivutkin on jo kauan huudelleet uudistusta. Ahkeruus on ilomme.

Kommentit

Muita juttuja

Ei jaksa… tai ehkä kuitenkin pitäis, koska Atlantis kutsuu

Selvittiinpä siitäkin

Maatähden muutosta