Osaaminen käyttöön, eikä oivalluksetkaan pahasta ole


On tämä melkoinen vuosi. Sen tietää jo nyt, vaikka vuodesta on mennyt vasta muutama kuukausi. Niin hurjia juttuja on ihmisille tapahtunut. Olen myös kohdannut todella uskomattomia ilon aiheita, ihmeellisiä parantumisia ja tilanteiden kohenemista, kun ihmiset ovat yhdessä auttaneet eri tilanteissa lähettäen enkeleitä ja energiaa. Meillä on valtavasti voimaa ja valtavasti kykyä, ja nyt on ilmiselvästi aika alkaa ottaa sitä käyttöön entistä tehokkaammin.

Tim Whild tulee parin päivän päästä, ja tajusin miten paljon on muuttunut siitä, kun hän oli täällä viime kerralla. Eikä siitä ole edes kauaa, viime syyskuussa. Olen itse aivan eri kohdassa ja monet asiat, joista silloin Timin kanssa puhuttiin, ovat muuttuneet. Tämä on todella ollut hurjan kehityksen aikaa, henkisesti ja energiallisesti monille meistä. Ja olen sitä mieltä, että me ei olla nähty vielä mitään. Vuotta on vielä jäljellä:).

Uusi kultainen aika on alkamassa 2032. Eihän siihen ole kuin muutama lyhyt vuosi, joten muutoksen on alettavakin näkyä. On aika hienoa, ja minusta myös hupaisaa, huomata muutos mm. uutisissa. On totta kai sotaa ja muuta normaalia, mutta yhä enemmän aletaan puhua myös maaplaneetan kestokyvystä, kuten muovista valtamerissä. Tänään Hesarissa oli juttua siitä, että itse asiassa elämää on avaruudessa vaikka kuinka. No juu, tiedetään. Hienoa, että muutkin huomaavat. Kun vielä tajuaisivat, että ei sen tarvi olla samanlaista kuin täällä…

Hesarin kuukausiliitteeseen tulee muuten jotain enkelijuttua, en ole varma mitä, mutta Dianaa kuvattiin kovasti messuilla, ja kuvaaja soitti eilen ja kyseli enkelihoitoa tekeviä opeja. Voihan se olla, että käy kuten normaalisti, eli kun tavis kirjoittaa hörhöhommista, ei mene ihan kohdilleen, mutta hienoa on, että juttuja tulee. Vaikka olisivat vähän vinksallaan. Joskus tuntuu, että kun selität näitä asioita ihmisille, on kuin yrittäisit selittää sokealle auringon nousua. No, kukin kokee tavallaan, ja ymmärtää ajallaan. Hei, Jumala, mulla ei ole vieläkään sitä kärsivällisyyttä… Saisko heti, kiitos.

Yksi oma juttu, mikä on muuttunut, on Atlantiksen muistojen herääminen. Suurelta osin liittyy tietysti siihen Atlantis-kirjaan, jota kirjoitetaan, mutta muutenkin alkavat taidot heräillä ihan kivasti. Kovasti haluaisin opettaa asioita muillekin, ois niin hienoa kun olisi samanlainen oppimiskeskus vaikka numeroiden energian tai kristallien kanssa kuin silloin ennen, mutta edelleenkään en tajua sitä alkua. Tiedän mitä ja miten, mutta sitä en tajua miten päästään aloittamaan. Ehkä se pitää jättää yläkerran huomaan, kyllä ne oikeat ihmiset tulee ajallaan vastaan, ketä kiinnostaa vähän pidemmälle menevät jutut.

On aika hienoa – toisaalta – tietää mitä tuli tehtyä Kultaisella Atlantiksella. On aika... hmm… kamalaa? Outoa? Hienoa? En osaa määritellä mitä se on ja miltä tuntuu, mutta jotain on sekin, että tiedän tehtävän jatkuvan. Oikeasti aika outoa. Tai jotain. Tavallaan siinä on järkeä, sillä Atlantis, koko systeemi, suunniteltiin kauan sitten, jo silloin kun olimme Lemurialla. Vähän edelleen epäilen oliko hyvä juttu, mutta kuitenkin. Ei siis ihme, että ainakin joillain meistä tämä on jatkumoa. Luultavasti kaikilla, olisin sitä mieltä. Mikähän tämän kokonaisuuden lopullinen päämäärä on, ja lopullinen aikajana? Sen varmaan sitten joskus tiedämme, luultavasti viimeistään elämien välissä.

Kommentit

Muita juttuja

Kantaisko siivet

Muuttaisko Tuusulaan vai vaihtaisko nimensä

Serafinan opisto I